Venäjälle karanneista poroista tulee kovat tappiot, jos joukossa on myös vaatimia. Kainuusta karkureita ei ole saatu takaisin ja Lapissa pelätään samaa.
Suomalaisporoja on eksynyt Kainuusta Venäjälle, eikä niitä saada takaisin. Viiden poron menetys merkitsee pitkälti yli kymmenentuhannen euron tappiota yhdelle paliskunnalle.
Kainuulaisen Näljängän paliskunnan poroisäntä Jari Heikkisen tiedossa ei ole, että tällä hetkellä heillä olisi poroja itärajan toisella puolella. Viime kesänä niitä meni sinne puolenkymmentä.
– Meillä ei ole lupaa mennä hakemaan poroja pois, hän sanoo.
Tilanne on Heikkisen mukaan Kainuussa erilainen kuin Lapissa. Eri virkamiehet päättävät Venäjän puolella asioista, sillä Kainuun kohdalla Venäjän puoli on eri aluetta.
Lapissa poroja ei ole tiettävästi jäänyt rajan väärälle puolelle, mutta alueella pelätään, että näin voi käydä, jos karhu, hirvi tai myrsky rikkoo rajalla seisovaa poroesteaitaa. Norjassa tilanne on jo eskaloitunut, ja Venäjä vaatii miljoonakorvauksia 30:sta rajalle menneestä porosta.
Poronhoitoalueen itärajan poroesteaita tärkeä
Lapissa toistaiseksi vain yksittäisiä poroja on mennyt Venäjän puolelle, ja nekin on saatu takaisin.
Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajan Hanna Nurmen mukaan ikivanha sopimus Suomen ja Venäjän rajaviranomaisten kanssa on toistaiseksi toiminut.
– On olemassa riski, että isompi tokka menee rajan yli ja ne menetetään. Siksi itärajan poroesteaita on tärkeä, Nurmi sanoo.
Venäjän puolelle Suomesta eksyvistä poroista voi kertyä vasatappioiden kanssa merkittäviä summia.
Nurmen mukaan poron arvoa ei voi mitata pelkästään rahassa.
– Porojen korvausarvot löytyvät riistavahinkolaista. Lisäksi vaatimen kanssa menetetään useiden vuosien vasatuotto, sillä kestää vuosia kasvattaa vasasta tuottava vaadin, Nurmi sanoo.
Jos Norjan tapaan Venäjälle menetetään 30 poroa ja niiden joukossa on vaatimia, voivat tappiot nousta useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.
Kainuulaisen Hallan paliskunnan poroisäntä Ensio Keränen Suomussalmelta kertoo, että kun karhu tekee reiän poroaitaan, myös porot osaavat mennä siitä.
– Meillä Kainuussahan karhuja on. Ne kiertelevät ahneesti aitoja. Rajamiehet reagoivat heti, ja aitamiehet lähtevät katsomaan tilannetta, Keränen kertoo.
Kainuun karkulaiset ovat jääneet Venäjälle
Kuten Norjassa, myöskään Kainuun kahdessa paliskunnassa Venäjän puolelle eksyneitä poroja ei ole saatu takaisin paliskuntien ja rajaviranomaisten yrityksistä huolimatta.
Keränen laskeskelee, että heidän paliskunnasta itärajan ylitti viime talvena viisi poroa. Lähellä rajaa kuolleen poron tutkapanta piippasi, mutta edes pantaa ei saanut hakea pois Venäjältä.
Keräsen mukaan venäläisten kanssa on jo välillä sovittu tapaamisesta. Venäläiset ovat kuitenkin lopulta torpanneet homman.
Rajavartiostollakaan ei ole selitystä sille, miksi porojen hakeminen ei ole onnistunut.
Rajojenvalvontaupseeri Jyrki Säkkinen Kainuun rajavartioston esikunnasta sanoo, että viimeksi vuonna 2023 yhden poron nouto Venäjältä onnistui.
– Eri ihmiset päättävät asioista Venäjän puolella Kainuun kohdalla kuin Lapissa, Säkkinen sanoo.
Norjalaiset moittivat omaa aitaansa
Norjan yleisradioyhtiö NRK kertoi viime viikolla, että 30 poroa on mennyt Venäjän puolelle. Niitä ei saada takaisin, koska poronhoitajille ei myönnetä viisumia.
NRK:n haastattelemat poronhoitajat moittivat, että Norjan ja Venäjän aita ei ole tarpeeksi tiheä.
Hanna Nurmen mukaan Suomen ja Venäjän poroesteaita on niin hyvässä kunnossa kuin näissä olosuhteissa voi olla. Hän korostaa, että Paliskuntain yhdistyksen työntekijät tekevät parhaansa niukoilla määrärahoilla.
– Ilmastonmuutoksen tuomat sään ääri-ilmiöt, lisääntyneet myrskyt, tykky ja runsaslumiset talvet tuovat lisätyötä aidan kunnossapitoon. Korjausvelkaa on, Nurmi luettelee.
