Meidän mökkiläisten pitäisi yhdistää voimamme ja alkaa vaatia metsälakiin oikeutta säilyttää kaunis maisema ja marjastuspaikat, Thurén kirjoittaa.
Julia Thurénvapaa toimittaja, yrittäjä, tietokirjailija
Oli aika rentoutua, joten ystäväni lähti ajamaan kohti rakasta kesämökkiään. Sauna, tuulen mukana narahtelevat paksut männyt ja lintujen laulu odottaisi perillä. Rauha.
Kun hän kääntyi mökkitien viimeiseen mutkaan, epäusko valtasi mielen.
Suuri hävitys oli kuopinut tutun maiseman.
Mikään ei näyttänyt enää tutulta. Suuri hävitys oli kuopinut tutun maiseman: naapuri oli avohakannut metsänsä mökin ympäriltä.
Poissa olivat puut, mustikkapensaat, maa oli kynnetty rujoksi pelloksi.
Kun äitini halusi kaataa lahon lehtikuusen omakotitalon pihaltaan, hänen piti käydä kuulemassa naapureitaan asiasta.
Hyvä niin, sillä kyllähän ison puun kaataminen vaikuttaa myös naapureiden maisemaan.
Mutta voisiko joku valistaa taukkia: Miksi joku voi avohakata pokerina kokonaisen metsän yhdessä paikassa ja toisessa yksittäisen puun kaatamisesta käydään konsultoimassa jokaista rajanaapuria?
Juu, toki metsänomistajan täytyy ilmoittaa Metsäkeskukselle suunnitelluista hakkuista.
Tiedon saa kuka tahansa kymmenen päivää ennen hakkuita – mikäli on juuri silloin sattunut käymään Metsänkäyttöilmoitusten karttapalvelussa. Eli käytännössä suuri osa hakkuista tulee yllätyksenä.
Minulla on ehdotus, joka ei sorra mökkiläisiä eikä metsänomistajia. Mökki- ja omakotitaloalueilla voisi olla voimassa samanlainen etuosto-oikeus kuin joissakin taloyhtiöissä: Jos joku on myymässä puita metsäyhtiölle, mökkinaapurille pitäisi antaa mahdollisuus lunastaa samalla hinnalla puut itselleen määräajaksi tai kokonaan.
”Etuosto-oikeus voisi olla mielenkiintoinen. Tiedän, että joitain diilejä on tehty, on käyty tarjoamassa vapaaehtoisesti naapurille puita, mutta ei mikään pakota tekemään tällaista”, kommentoi Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Ymmärrän, että monelle metsänomistajalle tällainen etuosto-oikeus olisi epäkäytännöllinen kauhistus. Nopeasti esiin vedetään kortti omaisuudensuojasta.
Asiaa voi katsoa myös toisesta suunnasta.
”Kyllä hakkuissa on sellainen perustuslaillinen ongelma, että naapurin puolella tehtävät hakkuut voivat haitata mökinomistajan omaisuuden suojaa”, Veistola jatkaa.
Jep. Perustuslain pykälä 15 takaa jokaiselle suojan omaan omaisuuteensa. Kun naapurista lanataan kaikki puut, myrskytuulet kaatavat pahimmillaan oman tontin puut rakennusten päälle.
Hakattu tuttu metsä voi olla ihmiselle valtavan tuskallinen trauma.
Lakien tarkoitus on taata ihmisille mahdollisuus hyvinvointiin. Siksi minua ihmetyttää, ettei henkistä puolta oteta asiassa ollenkaan esiin: Hakattu tuttu metsä voi olla ihmiselle valtavan tuskallinen trauma.
Myös perustuslain pykälä 20, vastuu ympäristöstä, puhuu yllätyshakkuita vastaan: ”Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle – – mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”
Veistola pohdiskelee myös vaihtoehtoa, jossa kaavoissa määrättäisiin rajoituksia mökkialueiden hakkuille.
”Kunta voisi kaavoituksella ja maisematyölupamenettelyllä muuttaa vaikkapa tiettyjen metsien avohakkuut jatkuvan kasvatuksen metsiksi niin, ettei metsää vedettäisi ainakaan ihan aukoksi.”
Tiedän, että tasaikäistä metsää ei niin vain muuteta jatkuvan kasvatuksen metsäksi, mikäli tavoitteena on saada puusta mahdollisimman paljon rahaa. Kuitenkin viime aikoina moni metsänomistaja on alkanut kiinnostua jatkuvasta kasvusta.
On myös kuntia, jotka ovat kieltäneet avohakkuut.
Metsälaki uudistettiin viimeksi vuonna 2014. Tuolloin voimaan tullutta lakia on kritisoitu muun muassa siitä, että puut hakataan liian nuorena.
Kun lakia seuraavan kerran uudistetaan, pitäisi ottaa paremmin huomioon myös muut kuin taloudelliset arvot. Ihmisten mielenterveys, muunlajisten mahdollisuus olla kuolematta sukupuuttoon, ja sen sellaiset.
Ostin neljä hehtaaria metsää mökkini ympäristöstä.
Minulla on ihana rakas sekametsä oman mökkini ympärillä. En halua, että minulle käy kuin ystäväni mökki-idyllille.
Niinpä ostin neljä hehtaaria metsää mökkini ympäristöstä. En aio tehdä sille mitään, siinähän kasvaa!
Jos totta puhutaan, en edes ajattele itse omistavani metsää. Sen omistavat havukantojäärät, mustarastaat ja rantakäärmeet, jotka metsässä elelevät.
On sääli, että luonnon säästämisen voi varmistaa enimmäkseen rahalla.
Olisi askel eteenpäin, että ihmisille annettaisiin edes mahdollisuus pelastaa rakkaat sielunmaisemat.
Julia Thurén
Kirjoittaja on osallistui Päättäjien Metsäakatemiaan syksyllä 2023 ja innostui valtavasti suomalaisesta metsänkäytöstä.
