Kissarekisterin tulo Suomeen viivästyy edelleen. Ensisyyksi kerrottiin rahapula, mutta rekisteriä hidastaa nyt pikemminkin EU:n ehdotus yhtenäisistä rekistereistä kaikissa jäsenmaissa.
EU on ehdottanut kaikkien myytävien ja luovutettavien kissojen ja koirien pakollista tunnistusmerkitsemistä ja rekisteröimistä.
Kissarekisteri piti alun perin ottaa käyttöön Suomessa jo parin vuoden kuluttua, vuonna 2026.
Nyt Suomessa on kuitenkin jääty odottamaan EU:n päätöstä muun muassa siksi, että rekistereiden ja järjestelmien tulisi todennäköisesti keskustella keskenään myös eri maiden välillä.
Tämä tarkoittaisi mahdollisesti teknisiä muutoksia myös jo voimassa olevaan koirarekisteriin.
Jos asetus tulee voimaan, ei valtioilla ole vaihtoehtoja, vaan rekisterit on perustettava hintalapusta riippumatta.
Taustalla eläinten hyvinvointi
Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Anssi Welling kertoo, että EU:n ehdotus tunnistus- ja rekisteröimispakosta on osa laajempaa koirien ja kissojen hyvinvointia parantavaa asetusta.
Uuden asetusehdotuksen käsittely alkoi Euroopan unionin neuvostossa vasta tammikuussa.
– Käsittääkseni tälle on selkeä konsensus eli yhtenäinen ymmärrys jäsenvaltioiden välillä, eli rekisteri nähdään hyvänä ja tarpeellisena. Yleensä käsittely etenee silloin hieman nopeammin, Welling arvioi.
Tarkkaa aikataulua etenemiselle ei kuitenkaan ole. Rekisterien toimeenpanolle olisi aikaa kolme vuotta asetuksen antamisesta.
Kissaliitolta vihreää valoa
Kissaliitto on ajanut kissojen sirutuspakkoa jo pitkään. Mikrosiru on myös rekisteröitävä, koska esimerkiksi eläinlääkärit eivät säilytä itsellään tietokantaa sirujen tiedoista.
Kampanjat ja tietoisuuden levittäminen ovat lisänneet sirutusten määrää: esimerkiksi Kissaliiton ylläpitämään kotikissojen mikrosirurekisteriin on kirjattu lähes 11 000 vuosina 2022 ja 2023 syntynyttä kotikissaa.
Rotukissoja rekisteröitiin Suomen Kissaliittoon samana aikana yli 8 000. Kissaliitossa sukutaulun rekisteröimisen edellytyksenä on sirutus.
– Vuosittaisista sirumääristä voi päätellä, että myös kotikissojen puolella siruttaminen on yleistynyt, kertoo Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen.
Mikrosiruja voi nykyisin rekisteröidä muutamiin vapaaehtoisiin sirurekistereihin.
Yksi rekisteri olisi kuitenkin selkein vaihtoehto. Kissaliitto toivookin, että sen Omakissarekisterissä olevia tietoja voitaisiin hyödyntää viranomaisrekisterissä.
Sirurekisteri on yksi työkalu siihen, että mentäisiin kohti maailmaa, jossa jokaisella kissalla on omistaja.
Kissaliiton puheenjohtaja Riikka Turpeinen
Liiton mukaan kissojen tunnistusmerkintä ja sirujen rekisteröinti auttaisi pitkään vallinneeseen kissojen hylkäämiskulttuuriin.
– Sirurekisteri on yksi työkalu siihen, että mentäisiin kohti maailmaa, jossa jokaisella kissalla on omistaja.
Muutoksia koirarekisteriinkin?
Jos EU:n asetus menee läpi, voi se tuoda muutoksia myös Suomessa jo voimassa olevaan koirarekisteriin, johon on ilmoitettu vasta noin kolmannes koirista.
Jos EU:n vaatiman rekisterin tulee olla yhteneväinen eri maiden välillä, se voi tarkoittaa lisäkustannuksia myös Suomen koirarekisteriin, joka on esimerkiksi Helsingin sanomien mukaan maksanut satoja tuhansia euroja.
Anssi Welling ei osaa vielä arvioida sitä, millaisia vaikutuksia mahdollisella tulevalla asetuksella nykyiseen rekisteriin olisi.
Kannattaako siis koirarekisteriin tässä vaiheessa enää edes liittyä, jos taas tulee uusi?
– Rekisteröinti on pakollista Suomessa jo nyt. EU:n vaatima rekisteri voisi tarkoittaa nyt Suomessa voimassa olevaan rekisteriin lähinnä teknisiä muutoksia, jotka eivät välttämättä näkyisi omistajille, Anssi Welling sanoo.
Riikka Turpeinen Kissaliitosta toivoo, etteivät koirarekisterin ongelmat toistuisi kissarekisterissä, ja että koirarekisterin ongelmista olisi opittu.
– Kissapuolella yksi ongelma tulee tietysti olemaan irtokissat ja populaatiot, joilla omistajaa ei ole. Silloin ei ole sitä henkilöä, jonka velvollisuus olisi hoitaa sirutus. Toki löytöeläinkodit tekevät tämän parissa jo paljon töitä, ja talteen otettuja kissoja sirutetaan, Turpeinen sanoo.
