Alisa Nirmanille, 38, alkoi jo lapsuudessa ilmaantua useita erikoisia oireita, kuten kovia kipuja, tinnitusta ja huonovointisuutta.
– Minulla sumeni silmissä, alkoi pyörryttämään ja sydämeni alkoi hakkaamaan aina, kun nousin ylös. Koululiikunta oli kidutusta, minusta tuntui aina, että oksennan ja pyörryn.
Vasta 32-vuotiaana löytyi syy osalle oireista: Nirmanilla todettiin tuolloin yleistynythypermobiliteettioireyhtymä(G-HSD) sekä vaikea toimintakykyä rajoittava dysautonomia, joka on kattotermi autonomisen hermoston häiriöille.
Yle on vahvistanut diagnoosit ja lääkärin arviot Nirmanin toimittamista potilaskirjauksista ja hänelle määrätyistä lääkeresepteistä.
Laajassa vuonna 2019 julkaistussa tanskalaistutkimuksessa havaittiin, että naiset saavat diagnoosin samoista sairauksista jopa vuosia myöhemmin kuin miehet, vaikka naiset käyttävät enemmän terveyspalveluja.
Terveyden tutkimuslaitos McKinseyn mukaan naiset elävät miehiä pidempään, mutta viettävät suuremman osan elämästään sairaina, keskimäärin yhdeksän vuotta.
Tämä heikentää naisten elämänlaatua, tuottavuutta työelämässä, mahdollisuuksia nostaa omaa elintasoa sekä osallisuutta omassa yhteisössä ja perheessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti juuri naisten terveyttä koskevan strategian valmistelun. Sen tavoite on hankkia tietoa ja tunnistaa ratkaisuja naisten terveyden, työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategian on tarkoitus valmistua ensi vuoden alussa.
– Naiset kokevat miehiä useammin pitkittyneitä oireita ja sairauksia, ja kohtaavat pidempiä viiveitä diagnoosin saamisessa, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi STM:n tiedotteessa kesäkuun puolivälissä.
Taustalla vanhentuneita sukupuolikäsityksiä
Vaikka mielikuvat ovat viimeisen sadan vuoden aikana muuttuneet, vanhat sukupuolistereotypiat voivat edelleen ohjata ihmisten ajatusmalleja heidän tiedostamattaan, Helsingin yliopiston lääketieteelliseen molekyyligenetiikkaan erikoistunut tutkimusjohtaja Elisabeth Widén arvioi. Se vaikuttaa myös lääketieteeseen.
– Jos mietitään, mitä naisista ajateltiin sata vuotta sitten, millainen asema hänellä oli yhteiskunnassa ja miten hänen vaivoihinsa suhtauduttiin, niin naisethan olivat ”hysteerisiä” ja ”liioittelivat oireitaan”. Jossain vaiheessa ajateltiin, että kuukautiskipuja ei ole olemassakaan, vaan tytöt oppivat äideiltään, että kipuja pitää valittaa kerran kuussa.
– Eivät ne tarinat varmaan kovin harvinaisia ole, että naiset kokevat, että heitä ei ole otettu vakavasti.
Osa naisilla yleisistä sairauksista esiintyy usein yhdessä muiden sairauksien tai terveysongelmien kanssa. Alisa Nirman päätyi kardiologin juttusille, sillä hänellä epäiltiin oireiden perusteella myös dysautonomian alle kuuluvaa POTS:ia eli posturaalista ortostaattista takykardiaoireyhtymää.
– Kardiologi sanoi minulle, että POTS on ahdistuneiden nuorten naisten sairaus, ja sitten hän nauroi siihen päälle. En tiedä, kokiko hän, että se olisi minustakin hauska juttu ja nauraisin hänen kanssaan, mutta ei se tuntunut hauskalta, Nirman kertoo.
Eri arvioiden mukaan noin 80 prosenttia oireyhtymää sairastavista on naisia. POTS voi aiheuttaa muun muassa huimausta, pyörtyilyä, uupumusta, päänsärkyä, ahdistuneisuutta, vapinaa ja unihäiriöitä. Nirman lähti kardiologin vastaanotolta tästä huolimatta tyhjin käsin.
– Voitko kuvitella, jos miehellä olisi jokin sairaus, niin hänelle sanottaisiin, että tämä on vain ahdistuneiden nuorten miesten sairaus? Se, että lääkäri kokee, että on syy jättää sinut hoitamatta, koska tämä on joku naisten juttu, on minusta aivan käsittämätöntä, Nirman sanoo.
Naisten sairauksia on tutkittu vähemmän, ja tutkimuksissa on keskitytty miesten oireisiin
Alitajuisten asenteiden lisäksi naisten sairauksia saatetaan tunnistaa huonosti myös sen takia, että niitä on tutkittu vähemmän.
Yhdysvaltalainen matematiikan tutkija tarkasteli Yhdysvaltain terveysviraston rahoitustietoja, ja havaitsi sairauksien tutkimusrahoituksessa merkittäviä sukupuolieroja. Tuloksia on esitelty tieteellisessä aikakauslehti Naturessa.
Analyysin mukaan naisvaltaiset sairaudet ja terveysongelmat, kuten migreeni, päänsäryt, krooninen väsymysoireyhtymä, ahdistuneisuushäiriöt ja endometrioosi, ovat saaneet huomattavan vähän tutkimusrahoitusta, vaikka osa niistä on varsin yleisiä, ja ne heikentävät merkittävästi ihmisen toimintakykyä ja elämänlaatua.
Esimerkiksi endometrioosi diagnosoidaan edelleen 6–9 vuoden viiveellä, vaikka sitä sairastaa 10–15 prosenttia syntymässä naiseksi määritellyistä, hedelmällisessä iässä olevista ihmisistä.
Monien muiden sairauksien tutkimuksessa on puolestaan keskitytty ensisijaisesti miesten oirekuvaan.
Naisten hormonikiertoa on Elisabeth Widénin mukaan pidetty lääketieteellisessä tutkimuksessa häiriötekijänä, koska tutkimusaineisto on haluttu pitää mahdollisimman tasalaatuisena ja puhtaana. Tästä syystä naiset on aikaisemmin jätetty usein tutkimuksen ulkopuolelle.
– Tutkimus on ollut sillä tavalla vinoutunutta. Siitä on syntynyt kierre, jossa kuvitellaan, ettei sukupuolieroja ole, vaikka niitä ei olisi koskaan tutkittukaan.
Jos sairauksien ilmentymisen sukupuolieroja ei tunnisteta, voi diagnoosi viivästyä. Hengenvaarallinen sepelvaltimotauti on Widénin mukaan kuvaava esimerkki.
– Naisten oireita pidetään epätyypillisinä, ja sitten kun nainen sairastuu, tutkimusten mukaan häntä ei hoideta yhtä tehokkaasti, käytetään vähemmän lääkkeitä, ja toimenpiteisiin pääsy on heikompaa. Tämä kertautuu niin, että nainen on lopulta todella eriarvoisessa asemassa, Widén kertoo.
POTS, yleistynyt hypermobiliteettioireyhtymä sekä muut vielä selittämättömät oireet ovat vaikuttaneet huomattavasti Alisa Nirmanin elämään.
– Jos minulla on viikon päästä työkeikka, niin alan jo silloin valmistelemaan itseäni, että pystyn tekemään ne asiat. Kyllä yleensä pystynkin, mutta se vain vaatii niin paljon ylimääräistä stressiä. Tietenkin se vaikuttaa myös mielenterveyteen, kun taistelet koko ajan omaa kehoasi vastaan, ja sitten ympärilläsi sanotaan, että ei sinulla ole mitään vikaa.
Yle koosti esimerkkejä sairauksista ja terveysongelmista (pois lukien syöpätaudit, tartuntataudit ja tapaturmaiset vammat), joissa on jonkinlainen sukupuolijakauma. Tiedot perustuvat muun muassa Terveyskirjaston, Käypä hoito -suositusten, THL:n, potilasjärjestöjen ja muiden vastaavien lähteiden tietoihin. Taulukoiden tiedot on poimittu lääketieteellisistä lähteistä kesä-heinäkuun aikana.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
