Hyvinvointialueilla on kova pula psykiatreista. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella on jopa 55 psykiatrian erikoislääkärin vaje, ja Lapin hyvinvointialueella paikoista on täyttämättä noin kaksi kolmasosaa.
Pohjois-Savossa on tyhjänä 26 psykiatrin paikkaa, Varsinais-Suomessa 20 ja usealla muulla hyvinvointialueella 4–10.
Tiedot perustuvat Ylen hyvinvointialueille lähettämän kyselyn vastauksiin. Kaikki hyvinvointialueet eivät ehtineet vastata kyselyyn.
Yle uutisoi aiemmin, että useat HUSin psykiatrian ylilääkärit ilmoittivat irtisanoutuvansa organisaatiouudistusta koskevan kokouksen yhteydessä syyskuun alussa.
HUSin psykiatrian toimialajohtajan ja johtavan ylilääkärin Jesper Ekelundin mukaan HUSissa on tällä hetkellä noin 47 psykiatrin vaje. Irtisanoutuneet muodostavat tästä vain pienen osan.
Suomessa psykiatrien määrä 1 000 asukasta kohden on Euroopan korkeimpia, mutta terveydenhuolto kärsii tästä huolimatta psykiatripulasta. Asia käy ilmi HUSin psykiatrian tiekartasta.
Tiekartan mukaan tilanne on erityisen kriittinen lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta.
Psykiatrivajeen historia
Psykiatrian professori ja Suomen Psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja Samuli Saarni sanoo, että psykiatripula on ollut täysin ennustettavissa jo vuosikausia.
Tilanne on hänen mukaansa saanut alkunsa yleisestä lääkärimäärän kehityksestä Suomessa. Koulutuspaikkoja vähennettiin 1990-luvun laman aikaan niin, että vuonna 1993 koulutuksiin otettiin sisään puolet vähemmän lääkäreitä kuin muutama vuosi aiemmin.
– Meillä siis kerta kaikkiaan koulutettiin aivan liian vähän lääkäreitä noin kymmenen vuoden ajan. Se muuttui hitaasti erikoislääkäripulaksi, Saarni kertoo.
Psykiatrien määrä on hänen mukaansa tästä syystä laskenut ja laskee edelleen, sillä suuri joukko psykiatreja eläköityy ilman, että heidän tilalleen olisi koulutettu riittävästi uusia erikoislääkäreitä.
– Meiltä on vuoden aikana jäänyt yksi erikoislääkäri eläkkeelle melkein kuukausittain, ja sama tahti jatkuu. Moni heistä on ylilääkäri ja johtaja, kertoo ylilääkäri ja dosentti Outi Linnaranta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.
Psykiatripula vaikuttaa hoidon saatavuuteen
Saarnin mukaan psykiatripula koskee erityisesti julkista terveydenhuoltoa ja syrjäseutuja.
Kun psykiatreja on saatavilla vähemmän, voi se vaikuttaa muun muassa hoitoon pääsyyn.
Suomen laissa säädetty hoitotakuu sallii aikuisten erikoissairaanhoidossa, kuten psykiatriassa, puolen vuoden jonotuksen.
– Onhan se aika tolkuton ajatus, jos ihmisellä on vakava psykiatrinen kriisi, että hänet laitetaan puoleksi vuodeksi odottamaan hoitoa, Saarni toteaa.
Saarnin mukaan toinen psykiatripulasta muodostuva ongelma on, että avohoidossa lääkäriä saattaa päästä tapaamaan vain harvakseltaan sen jälkeen, kun on päässyt hoitoon.
– Tästä johtuen lääkärin homma keskittyy avohoidossa kaikkein pakollisimpiin lääkärin tehtäviin, kuten lääkkeiden määräämiseen ja lausuntoihin. Se tekee psykiatrin työstä julkisella yksipuolista.
Pitkään jatkunut psykiatripula on Pohjois-Savon hyvinvointialueen mukaan kuormittanut etenkin avohoidon psykiatrien työmäärää.
Tämä voi vaikuttaa työpaikkojen vetovoimaisuuteen.
– Julkisella sektorilla on ikään kuin kokonaisvastuu väestöstä. Ihmisiä ei voi laittaa jonoon ja sanoa, että tulkaa takaisin ensi vuonna, kun saamme lisää lääkäreitä. Kaikki pitää kuitenkin hoitaa. Jos esimerkiksi puolet vakansseista on täyttämättä, voi psykiatrin työ eittämättä käydä hyvinkin kuormittavaksi, Saarni kertoo.
Vuokralääkärit, työterveys ja yksityinen sektori
Useat hyvinvointialueet kertovat Ylelle, että psykiatripulaan vaikuttaa lisäksi psykiatrien siirtyminen yksityiselle tai työterveyshuoltoon.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen mukaan julkisen terveydenhuollon virkatyöt eivät pysty kilpailemaan yksityissektorin palkkojen kanssa erityisesti tällä hetkellä, kun hyvinvointialueilta edellytetään säästöjä.
Helsingin ja Uuudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialajohtaja Jesper Ekelund on laskenut, ettei alan ammattilaisia ole maassa tarpeeksi.
Lähes kaikki hyvinvointialueet vastasivat Ylelle, että psykiatrien paikkoja on vaikea täyttää. Moni alue käyttää tästä syystä vuokralääkäreitä.
HUSin tiekartan mukaan vuokralääkärimarkkina heikentää psykiatrien saatavuutta pitkäaikaisiin virkoihin.
– Heitä houkutellaan käytännössä paremman palkan perässä tekemään samaa asiaa lyhyemmissä työsuhteissa, Saarni kertoo.
Saarnin mukaan psykiatritilanteen odotetaan kuitenkin jossain määrin kohentuvan tulevaisuudessa.
– Suunnilleen kaikki psykiatrian erikoiskoulutuksen paikat saatiin pitkästä aikaa täytettyä viime vuonna. Tilanne menee parempaan suuntaan, mutta siinä menee nyt aikansa. Psykiatrin erikoistumiskoulutus kestää noin 6 vuotta, eikä se siltikään riitä korvaamaan eläköitymisiä.
Saarnin mukaan tilanteeseen olisi tarjolla toinenkin ratkaisu.
– Hallituksemme voisi tietysti lakata tukemasta siirtymää kohti yksityissektoria ja ryhtyä tukemaan julkisen sektorin toimintaa.
Saarnin mukaan yksityisellä puolella potilaat ovat tyypillisesti lievemmin sairaita kuin julkisella puolella. Yksityisen terveydenhuollon painottaminen tarkoittaisi siis käytännössä, että yhteiskunta tukisi paremmassa kunnossa olevia ihmisiä sairaampien kustannuksella.
– Mielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet voimakkaasti, ja ihmiset hakevat niihin apua. Silloin ydinkysymykseksi muodostuu, mihin näiden vähien psykiatrien työaikaa sitten käytetään. Sitä voidaan käyttää kaikista vaikeimmin sairaiden hoitoon tai sitten kaikista lievimmin sairaiden mutta maksukykyisten ihmisten hoitoon.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
