Uusilla sukupolvilla menee vuosia oppia jälleen lohenpyyntikulttuuriin, jos lohenpyyntikulttuuri edes elpyy tulevaisuudessa, näkee kalastaja Ilmari Tapiola.
Lohen kalastaminen Tenon sivuvesistöissä on edelleen erittäin rajoitettua. Kalastamista rajoitetaan, koska Tenojoen vesistöjen lohikannat ovat erittäin heikkoja.
Kuitenkin muutaman kesän aikana paikalliset ovat voineet kalastaa yhden lohen. Tällä on suuri merkitys alueen saamelaisille.
Tänä vuonna yhden lohen kalastaminen kestää kaksi vuorokautta: keskiviikosta 1. heinäkuuta klo 19 alkaen perjantaihin 3. heinäkuuta klo 19 saakka.
Tuona aikana voi nostaa yhden titin, eli alle 65 senttimetriä pitkän lohen. Myös alle 30 senttimetriä pitkät lohet pitää päästää takaisin jokeen.
Tenossa ja Inarijoessa lohenpyynti on melkein kokonaan kielletty. Kalastaa saa ainoastaan saamelainen kalastuskulttuurin ylläpitämiseksi. Poikkeusluvat myönnetään Lapin elinvoimakeskuksesta.
Kalastusrajoitukset Tenolla alkoivat vuonna 2017. Lohenpyynti oli täysin kielletty vuosina 2021–2023. Sen jälkeen alkoi rajoitusaika, jolloin sai pyytää yhden lohen muutaman vuorokauden aikana.
”Täytyy jo lapsena oppia pyytämään, jotta tottuu siihen elämäntapaan”
Utsjokelainen kalastaja Ilmari Tapiola ei ole valmistautunut pyyntiin juurikaan, koska se kestää vain kaksi vuorokautta.
– Silloin, kun pyydettiin, piti käydä kokemassa verkot neljä, viisi kertaa vuorokaudessa, Tapiola muistelee entisiä aikoja.
Hän kertoo, että silloin lohestus tuntui myös raskaalta, mutta kun siihen oli tottunut koko elämän, ei raskaus haitannut.
– Tämä oli meidän elämäntapamme niinä aikoina kesällä.
Lohi oli Tapiolan lapsuudesta saakka koko elämä. Kesällä niitä piti pyytää, jotta pärjäsi koko talven yli aina kevääseen saakka.
– Nyt on muuttunut niin, että täytyy syksyllä käydä järvikalassa, jotta on talvikalat, Tapiola kertoo.
