Esimerkiksi Lapissa on yhdeksän Metsähallituksen retkikohdetta, joiden toiminta voi loppua tai siirtyä toisen vastuulle. Kohteille pohditaan myös käyttömaksuja.
Metsähallituksen luontopalvelut on julkaissut kartalla hahmotelman siitä, minkälainen valtakunnallinen retkikohdeverkosto voisi olla Suomessa vuodesta 2028 lähtien.
Sieltä näkyvät ne kohteet, jotka säilyvät Metsähallituksen hoidossa, sekä ne, joiden tulevaisuutta ryhdytään selvittämään ensi syksynä.
Vaihtoehtoja on kolme.
- Kohteet säilyvät Metsähallituksella,
- ne siirtyvät jonkun yhteistyökumppanin hoitoon, tai
- niistä luovutaan kokonaan.
Metsähallituksen luontopalvelujen asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva sanoo, että kohteet voivat siirtyä yhteistyökumppaneiden hoitoon hallinnan siirtosopimuksella, mikä tarkoittaa käytännössä kohteen pitkäaikaista vuokraamista
– Meillä on tähän yhtenäinen ja valtakunnallinen malli. Sopimuksessa kumppani sitoutuu huolehtimaan kohteen ylläpidosta ja ottaa vastuulleen myös muun muassa asiakasturvallisuuteen liittyvät näkökulmat.
Metsähallituksella on jo useita retkikohteita, joiden reitit ja taukopaikat ovat kumppanin hoidossa. Pohjoisin niistä on Liimanninkoski, jota hoitaa Muhoksen kunta.
Kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet turvassa
Säilytettävien kohteiden listalla ovat Haapakorvan mukaan ennen kaikkea kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet sekä monet erämaa-alueet ja muut korkean profiilin kohteet.
Selvitettäviin retkikohteiden joukossa on tyypillisesti kohteita, joissa asiakasviipymä on huomattavan vähäistä valtakunnallisesta näkökulmasta tai käyntimäärät ovat vähäisimpiä.
– Meillä on myös kriteerejä, jotka liittyvät esimerkiksi kulttuuriarvoihin, luontoarvojen turvaamiseen sekä saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Lisäksi tarkastellaan kohteiden merkitystä lähivirkistyskäytölle ja matkailulle.
Lapissa selvittelyyn joutuvat muun muassa Kittilän Kumputunturi (7 000 käyntiä vuodessa), Savukosken Kivitunturi (4 200) sekä Pellon Jaipaljukka-Salmilompolo (6 000). Listalla on myös parin tuhannen kävijän kohteita.
– Ymmärrettävästi nämä voivat olla alueellisesti hyvinkin merkittäviä kohteita vaikkapa tietylle matkailijaryhmälle tai retkeilijaryhmälle, mutta valtakunnallisesti ne ovat kuitenkin selkeästi vähäisen kysynnän kohteita, ja sitä kautta ne ovat selvitettävien listalle päätyneet, Haapakorva sanoo.
Hallitus haluaa asiakasmaksuja, mutta laki ei anna vielä lupaa
Taustalla on Metsähallituksen tarve saada tulot ja menot tasapainoon. Mutta menojen vähentämisen vaihtoehtona on lisätä tuloja.
Nykyisessä hallitusohjelmassa onkin kirjaus, että Metsähallituksen olisi jatkossa mahdollista periä vapaaehtoisia käyntimaksuja esimerkiksi kansallispuistoissa. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu myös mahdollisuus selvittää yritysrahoituksen mahdollisuuksia.
Rahankeräyslaki on kuitenkin yksiselitteisesti tämän esteenä, asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva sanoo. Tällä hetkellä Metsähallitus ei voi ottaa vastaan edes vapaaehtoisia maksuja yksityisiltä tai yrityksiltä.
– Kyllä me perusretkeilypalvelut eli luonnossa liikkuminen halutaan ilman muuta jatkossakin säilyttää maksuttomana ja jokaisen oikeutena ja siihen halutaan satsata. Mutta me haluamme selvittää, voisiko lahjoituksia tai vapaaehtoisia maksuja liittyä siihen mukaan.
Jatkossa palveluja kehitetään tiukasti kysynnän mukaan
Jo nyt Metsähallituksella on vuokratupia ja varaussaunoja, joissa on pieni vastikkeellinen osuus mukana. Nykyteknologialla vapaaehtoisen maksun kerääminen ei edes vaatisi suuria investointeja.
– Kyllä me tällaista mahdollisuutta ilman muuta ilolla tervehdimme. Useat yritykset ja kansalaiset ovat ilmaisseetkin sitä, että mielellään kortensa kekoon kantaisivat.
Asiakkuusjohtaja Elias Haapakorva sanoo, että menneinä vuosikymmeninä Metsähallituksen retkikohdepalvelut eivät rakentuneet asiakaslähtöisesti tai kysynnän mukaan.
Tulevina vuosina retkikohdeverkostoa aiotaan kehittää palveluiden näkökulmasta. Tyypillisesti ne ovat Haapakorvan mukaan reittejä ja niiden ympärille rakentuvia palveluvarustuksia.
– Jos rahoitustilanne jatkossa muuttuu, niin palvelut voivat skaalautua ylöspäin, mutta ne voivat skaalautua myös alaspäin.
