Kun yhteiskunnalliset uutiset hiljenevät kesäksi, eläimet nousevat kansan huomion keskipisteeksi.
Lähes joka kesä toistuu sama kaava: jokin eläin karkaa, katoaa tai ilmestyy väärään paikkaan – ja koko Suomi seuraa tapahtumia henkeä pidätellen. Kyse ei ole sattumasta.
Kesällä päätöksenteko hiljenee, uutiskynnys laskee ja ihmiset ovat vastaanottavaisempia kevyemmille aiheille. Journalistit kutsuvat ilmiötä mätäkuun jutuksi: uutinen on tosi, mutta se saisi vähemmän tilaa kiireisempänä uutisaikana.
Kävimme läpi julkisuuden eläintarinoita, joista osa sai surullisen ja osa onnellisen lopun.
Davidinhirvi karkasi Lieksassa
Tuorein tapaus löytyy Lieksasta, jossa parhaillaan etsitään eläinpuistosta karannutta davidinhirveä.
Harvinainen davidinhirvi karkasi Kiteen eläinpuistosta viime viikon torstaina. Eläinpuiston toimitusjohtajan Kalle Keskimäen mukaan se säikähti alueella liikkunutta luonnonkarhua.
Mursu varasti koko kansan huomion
Vetävimmät tapaukset ovat yleensä eläimiä, joilla on nimi. Haminan mursu oli tästä poikkeus. Siitä tuli koko Suomen puheenaihe pitkäksi aikaa.
Kesällä 2022 Haminaan rantautui mursu – eläin, jollaista Suomessa ei olisi pitänyt nähdä lainkaan. Mursu oli yksi Suomen googlatuimmista aiheista vuonna 2022.
Ensimmäiset havainnot tehtiin, kun veneilijät näkivät ison eläimen uiskentelemassa Haminan vesillä. Perjantaina 15.7.2022 mursu rantautui Salmenvirran rannalle ja viranomaiset pääsivät tositoimiin.
Mursua oli seuraamassa enimmillään yli sata ihmistä. Poliisi eristi alueen.
Mursu ehti kadota kaksi kertaa. Ensin se jäi kalastajan rysään Kotkan edustalla. Toisella kertaa se löytyi kotkalaiselta kotipihalta.
Tarina sai traagisen käänteen. Mursun sydän pysähtyi kuljetuksen aikana. Syynä oli todennäköisesti nääntyminen, stressi ja heikko yleiskunto.
Mursun nahan, luiden ja DNA:n avulla on arvioitu, että mursu oli 20-vuotias ja kotoisin joko Huippuvuorten alueelta tai Novaja Zemljan ympäristöstä Pohjois-Venäjältä.
Unssi pakeni ihmisiä – ja oli hengenvaarallinen
Kesällä 2024 Pohjois-Pohjanmaalla etsittiin aggressiivista Unssi-hiehoa. Hieho karkasi Ranualta, ja viimeisin havainto oli naapurikunnasta Iistä.
TV:stä tuttu maitotilallinen Aleksi Kortesalmi varoitti, että eläin käy ihmisten päälle kohdattaessa.
Laitumella rauhallisesti märehtivien lehmien mahdollinen aggressiivisuus tuli monelle yllätyksenä. Kuolemaan johtavia tapauksia on Suomessa keskimäärin yksi joka toinen vuosi, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler Ylelle.
Unssi ehdittiin jo päättää lopettaa turvallisuussyistä, mutta karhu ehti ensin. Unssin jäännökset löytyivät vajaan kolmen kilometrin päästä tilalta.
Vilukas palasi metsästä vasikan kanssa
Syksyllä 2025 rovaniemeläinen maitotilallinen Pertti Salmi koki yllätyksen: lähes puoli vuotta aiemmin karannut Vilukas-hieho palasi kotitilalle vastasyntyneen vasikan kanssa.
Salmi oli jo luopunut toivosta. Alueella liikkui petoja, ja hän epäili lehmän kuolleen.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton asiantuntija Marjukka Mattio kertoi, ettei ollut koskaan kuullut vastaavasta tapauksesta, jossa lehmä olisi palannut maatilalle näin pitkän ajan jälkeen.
Kissapeto Joensuussa
Syyskuussa 2022 Joensuun Hammaslahdessa riistakamera tallensi kuvan tuntemattomasta kissaeläimestä.
Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti arvioi, että kyseessä oli servaali. Havainto afrikkalaisesta kissaeläimestä oli erittäin harvinainen. Servaaleja on joskus tuotu Suomeen lemmikeiksi.
Servaali on luokiteltu vieraslajiksi Suomessa vuonna 2016, minkä jälkeen sitä ei ole saanut tuoda maahan, pennuttaa, myydä tai päästää luontoon.
Kissapeto arvioitiin myöhemmin savannikissaksi. Sen lopullisesta kohtalosta ei saatu vahvistusta.
