Aikainen kevät ja kesän suotuisa sää ovat saaneet nostalgisen villimarjan laajentamaan kasvualuettaan.
Aurinkoiset tienpientareet ja metsänreunamat ovat erinomaisia paikkoja löytää ahomansikoita – tai tuttavallisemmin metsämansikoita.
Puutarhaliiton puheenjohtaja Saara Hyttinen on varma, että kohta tärppää. Olemme Helsingin Keskuspuistossa, jossa on kerrottu kasvavan tänä kesänä poikkeuksellisen paljon näitä puutarhamansikan makoisia pikkuserkkuja.
Hyttinen selittää tätä varhaisella keväällä ja suotuisalla alkukesällä.
– Sää on ollut ideaali marjakasveille, koska on ollut lämpöä ja kosteutta. Pitkät hellejaksot olisivat kuivattaneet ne, Hyttinen sanoo.
Yli-intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta on tehnyt saman havainnon. Hänen mukaansa ahomansikoita kasvaa tänä kesänä enemmän kuin vuosikymmeniin.
– Ne oikein tuntuvat olevan innoissaan ja levittävät kasvustoaan aiempaa laajemmaksi, Väre sanoo.
Kasvitutkijan kodin pihassa ahomansikoita on kasvanut niin poikkeuksellisen paljon, että herkkua on riittänyt jääkaappiin saakka.
Pohjoisimmat ahomansikat kasvavat Keski-Lapissa, joten niiden satokausi kestää Suomessa vielä pitkään.
Hyvä kesä ei tarkoita hyvää tulevaisuutta
Vaikka ahomansikkaa riittää tänä vuonna säiden johdosta enemmän kuin vuosikymmeniin, sen määrä on ollut vähenemässä jo kauan.
Väre selittää tätä sillä, että ahomansikka tarvitsee valoa ja avoimia kasvupaikkoja, mutta maatalouden tehotuotanto ja perinteisten maankäyttötapojen loppuminen ovat hävittämässä sen ominaisia elinympäristöjä.
– Karjaeläimet eivät esimerkiksi laidunna samalla tavalla metsissä ja niityillä kuten aiemmin, hän sanoo.
Myös maaseudun autioituminen on osaltaan vaikuttanut ahomansikan kasvuun, sillä se ei viihdy tienvierustoilla, jotka ovat pusikoituneet.
– Jos haluaa pihalleen ahomansikoita, kannattaa niittää korkeat heinät niiden tieltä pois, Väre vinkkaa.
Myös muilla marjoilla satoisa kesä
Kun bongaa yhden ahomansikan, saa yleensä useamman. Niin käy myös Puutarhaliiton Hyttiselle, joka pujottaa innoissaan marjoja oljenkorteen.
– Tällaisesta tulee mieleen lapsuuden kesät ja mummola, jossa mentiin rantaraittia pitkin etsimässä metsämansikoita, hän sanoo.
Ahomansikkakesä on poikkeuksellisen hyvä, mutta suotuisat säät ovat kiihdyttäneet myös muiden marjojen satoa.
Viime viikkoina on puhuttu paljon siitä, mitä ”metsän kullalle” tapahtuu nyt, kun ulkomaalaisia poimijoita ei saavu Suomeen yhtä paljon kuin ennen.
Noin puolet suomalaisista marjastaa vuosittain. Ahkerimmin ämpäreiden kanssa metsässä kyykkivät vanhemmat ikäluokat. Hyttisen mukaan täytettä pakkaseen riittäisi etenkin tänä vuonna ihan kaikille.
– Jos puolukan tai mustikan poimiminen tuntuu liian työläältä, niin metsämansikka on helppo eikä sitä malta edes säilöä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen lena.nelskyla@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
