Vasta vuoden päästä tiedetään, onnistuuko kalojen kuteminen. Ensimmäisen vuoden osalta taimenten kiinnostus vaikuttaa lupaavalta.
Sysmän Virtaankosken ennallistaminen näyttää onnistuneen. Alkukesästä 2025 valmistunut kunnostus houkutteli jo ensimmäisenä keväänään runsaasti Päijänteen uhanalaisia taimenia.
Kalastajien saalisilmoitusten perusteella kalaa on noussut koskeen lupaavia määriä.
Vesialueen omistaa Virtaan osakaskunta. Se on myynyt maaliskuusta asti kalastuslupia koskeen. Lupaehtoihin kuuluu, että saaliista tulee tehdä ilmoitus.
Maaliskuun ja kesäkuun välillä kirjattujen saalisilmoitusten perusteella Virtaankoskesta on saatu yhteensä yli 580 taimenta.
Määrä voi olla suurempikin, sillä koskelle kalastusluvan ostaneista 117 kalastajasta saalisilmoituksen jätti 90 pyytäjää. Toisaalta ilmoituksissa voi olla päällekkäisyyttä.
– Kyllä kunnostus on onnistunut, koska tärkein arvostelija, taimenet, ovat hyväksyneet kosken, sanoo Virtaan osakaskunnan kalastuksenvalvoja Markku Lepistö.
Kudun onnistuminen selviää myöhemmin
Kosken kalaston kehitystä ja vedenlaatua on seurannut Kymijoen vesi ja ympäristö ry, joka tekee koskeen muun muassa sähkökoekalastuksia.
Tutkija Matias Hyrsky kertoo, että ensimmäisessä kosken kunnostuksen jälkeen tehdyssä tutkimuksessa koekalastajien haaviin jäi useita istutettuja taimenia.
Olennaisimmat tiedot kosken toimivuudesta saadaan viimeistään syksyn 2027 koekalastuksissa, kun nähdään, onko koskeen syntynyt taimenten kudusta poikasia. Luontojärjestö WWF seurasi viime syksynä koskea kalalivekameralla, joka taltioi selkeät merkit taimenten kutemisesta koskessa.
Hyrsky uskoo, että kudun onnistumiselle on hyvät edellytykset.
– Kosken kunnostus on tehty hyvin, ja veden laatukin on riittävän hyvä.
Poikasilla hyvät mahdollisuudet selviytyä aikuisiksi
Saalisilmoitusten mukaan alle kolmekymmentäsenttisistä, eli noin vuoden ikäisistä taimenista valtaosa oli rasvaevällisiä, edelliskeväänä vastakuoriutuneina istutettuja. Nyt ne ovat pituudeltaan 10-15 senttisiä.
Poikaset on saatu Päijänteen luonnonkaloista lypsetystä mädistä. Kudulle nousevia taimenia pyydetään syksyllä rysillä.
Poikasten kasvu Virtaankoskessa osoittaa poikasten selvinneen hyvin ensimmäisestä vuodestaan. Nämä ovat tärkeitä kaloja järven taimenkannan vahvistamisessa, sillä niillä on vahva geeniperimä, joka parantaa niiden mahdollisuuksia selviytyä luonnossa ja tuottaa uusia jälkeläisiä.
– Kun emokalat ovat jo eläneet Päijänteessä ja kasvaneet isoiksi, ne ovat jo käyneet läpi luonnonvalinnan. Sukukypsään ikään selvinneet ovat parhaita yksilöitä, Markku Lepistö muistuttaa.
Koskea pidetään kunnossa rautaharavalla
Virtaankosken kunnostus maksoi noin kolme miljoonaa euroa.
Kosken odotetaan muodostuvan merkittäväksi taimenten lisääntymisalueeksi. Luontaisen lisääntymisen lisäksi taimenkantaa tuetaan vielä pari vuotta velvoiteistutuksin. Yhteensä kolmevuotiaita kaloja on istutettu tuhansia.
Havaintojen perusteella Virtaankoskeen on noussut kookkaita kaloja, jotka voivat olla aiemmin koskeen istutettuja.
Vaikka koski näyttää tällä hetkellä houkuttavan arvokaloja, ei kalakanta käänny nousuun ilman tulevien vuosien työtä. Tutkimusten perusteella tiedetään, että uusi kutupaikka kerää alussa muutamana vuonna suuriakin määriä lisääntyviä kaloja, mutta sitten tahti hiipuu.
Syinä ovat muun muassa kilpailu parhaista kutupesistä ja poikasten kilpailu ravinnosta.
Oman mausteensa tuo veden mukana kutusoraikkoon kulkeutuva humus ja muu kiintoaine, jonka vuoksi soraikko liettyy. Kiintoaineksen vuoksi soran seassa oleva mäti ei saa happea ja kutu epäonnistuu.
– Jatkossa puhdistamme soraikkoa rautaharavalla, jotta se pysyy puhtaana, Lepistö kertoo.
