Pariisin keskustan elinvoimaa ja kivijalkayrittäjiä tuetaan muun muassa uudenlaisella kaavoituksella, tyhjien liiketilojen lunastuksilla ja liikennejärjestelyillä.
PARIISI Pariisin katukuva on tunnettu monenkirjavista kivijalkakaupoistaan. Vierekkäin on leipomoita, juustokauppoja, kirjakauppoja, apteekkeja, suutareita ja vaateputiikkeja. Tällaisena Pariisi haluaa keskustansa myös säilyvän.
Viime aikoina kaupungin kivijalkoihin on perustettu erityisesti uusia luomu- ja lähiruokakauppoja.
– Tällaisilla liikkeillä menee hyvin, koska pariisilaiset haluavat ostaa lähikaupasta lähiruokaa. Minäkin haluan tietää, mistä ruokani on peräisin, huikkaa lounasannoksen ja vihanneskorin ostanut Thomas Lenz.
Hän kertoo työskentelevänsä läheisessä toimistossa ja hoitavansa ostokset pääosin kävellen, kuten suuri osa kaupunkilaisista. Vain joka viides pariisilainen omistaa auton.
Pariisin kaupunki ryhtyi järeisiin toimiin kauppiaiden tukemiseksi
Pienillä ruokakaupoilla menee hyvin, mutta kivijalkaliikkeillä on ollut Pariisissa hankalaa. Erityisesti kirjakaupat sekä esimerkiksi vaate- ja kenkäliikkeet ovat olleet pulassa, kun verkkokauppa, kustannusten nousu ja kaupungin laidoille kohonneet automarketit ovat koetelleet pariisilaisia yrittäjiä.
Pariisin kaupunki onkin ryhtynyt järeisiin toimiin keskustan elinvoiman ylläpitämiseksi. Kaupankäynnistä vastaavan apulaispormestarin mukaan esimerkiksi kaavoitussäännöksiä on tiukennettu.
Kaupunki on suojannut keskustakorttelien kivijalkaliikkeet eikä niiden tilalle saa perustaa asuntoja tai toimistoja. Osa liikkeistä on erityissuojeluksessa: esimerkiksi suljetun leipomon tilalle voi tulla ainoastaan uusi leipomo eikä vaikka kampaamoa.
Allaolevalla videolla Pariisin apulaispormestari kertoo kivijalkaliikkeiden suojelusta.
Kaupunki lunastaa tyhjiä liiketiloja ja vuokraa niitä kohtuuhintaan
Pariisin kaupungilla on nykyään myös mahdollisuus lunastaa tyhjäksi jääneitä liiketiloja. Tarkoituksena on tukea monipuolista kaupunkirakennetta ja estää tilojen muuttaminen esimerkiksi verkkokaupan varastotiloiksi.
– Olemme ostaneet keskustan kortteleista yli tuhat liiketilaa ja vuokranneet ne kohtuuhintaan. Suunnitelmana on laajentaa käytäntöä koko Pariisia koskevaksi, apulaispormestari Nicolas Bonnet Oulaldj sanoo.
Lisäksi kaikkien kaupungin rakennuttamien vuokratalojen kivijalkakerros on varattu pelkästään liiketiloiksi. Niiden osuus on merkittävä: 13 prosenttia Pariisin kaikista liikkeistä.
Autoilun rajoittaminen on lisännyt keskustan vetovoimaa
Pariisissa on myös muutettu autoteitä kevyen liikenteen väyliksi, mikä vaikuttaa lisänneen keskustan korttelien vetovoimaa.
Apulaispormestari Nicolas Bonnet Oulaldj’n mukaan kaupunki aikoo jatkaa kävelijöiden ja pyöräilijöiden suosimista, vaikka autoilijat ja jotkut yrittäjistäkin ovat olleet muutoksista ärtyneitä.
– Katujen sulkeminen autoilta ja kuorma-autoilta on rauhoittanut näitä keskustan kortteleita. Se on helpottanut jalankulkijoiden siirtymistä liikkeestä toiseen, Bonnet Oulaldj sanoo.
Apulaispormestari muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään viihtyisyydestä vaan myös työpaikoista. Kivijalkaliikkeet työllistävät peräti 20 prosenttia pariisilaisista.
Järeät toimet vaikuttavat auttaneen, sillä liiketilojen autioituminen on saatu pysäytettyä. Pariisissa on tällä hetkellä noin 60 000 kivijalkaliikettä, mikä on muuhun Eurooppaan verrattuna paljon.
