Karhutehtävät ovat viime vuosina lisääntyneet Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella niin paljon, että laitoksen johtamisjärjestelmä on jo äärirajoilla, sanoo rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolainen.
– Jos karhukannan kasvu jatkuu nykyistä tahtia, poliisilaitoksen tilannekeskuksen yleisjohto ei lähivuosina enää pysty hoitamaan tilannetta, hän sanoo.
Itä-Suomen poliisilaitokselle hätäkeskuksesta välitettyjen karhutehtävien määrä on kasvanut nopeasti. Vuonna 2023 tehtäviä oli 45, vuonna 2024 jo 131 ja viime vuonna 199.
Tänä vuonna tehtäviä on Pohjolaisen mukaan ollut jo kesäkuun loppuun mennessä parisataa. Kyse on yleensä tilanteista, joissa karhu on nähty taajamassa tai asutuksen lähellä.
Kaikki tehtävät eivät johda toimenpiteisiin. Jos poliisi joutuu tekemään karkotuspäätöksen, vie se 1–2 tuntia työaikaa, sanoo Itä-Suomen poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoiminnasta vastaava komisario Jyrki Koskinen.
– Jos niitä tulee päivässä useampia, se kuormittaa tilannekeskuksen yleisjohtajia kohtuuttomasti, hän sanoo.
Yleisjohtaja työskentelee poliisin alueellisessa tilannekeskuksessa ja vastaa työvuoronsa aikana yhden tai useamman poliisilaitoksen alueen poliisipartioiden toiminnan johtamisesta.
Komisario Jyrki Koskinen kertoo, miten karhutehtävät työllistävät poliisia.
Kuormitus lisää virheen mahdollisuutta
Karhutehtävät ovat lisääntyneet Itä-Suomessa, sillä alueella on maan tihein karhukanta. Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan karhutehtävät ovat lisääntyneet myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella Keski-Suomessa.
Tehtävämäärän kasvun vuoksi poliisi on Itä-Suomessa joutunut keventämään karhun karkotuspäätöksen tekemiseen liittyvää menettelyä. Eläinkohtaisten päätösten sijaan poliisi tekee yhden karkotuspäätöksen, jota voidaan käyttää koko riistanhoitoyhdistyksen alueella.
Varsinaisten karkotusten käynnistäminen vaatii silti paljon poliisin työaikaa.
– Karkotus pitää aina saada käyntiin mahdollisimman nopeasti. Se voi pahimmillaan syrjäyttää muita yleisjohtajalle kuuluvia tehtäviä, Koskinen sanoo.
Pohjolainen vakuuttaa, että poliisi ei jätä muita tehtäviä hoitamatta karhutehtävien vuoksi. Henkeen ja terveyteen kohdistuvat tilanteet menevät aina etusijalle.
– Jos tehtäviä on kuitenkin paljon, niin niihin ei pysty paneutumaan kunnolla. Se nostaa aina virheen todennäköisyyttä, Pohjolainen sanoo.
Ennätysvilkas kevät
Poliisi välittää karhuihin liittyvät tehtävät vapaaehtoisille metsästäjille, jotka tarpeen mukaan karkottavat karhuja asutuksen läheltä tai esimerkiksi jäljittävät onnettomuudessa loukkaantunutta eläintä.
Näiden karhuihin liittyvien suurriistavirka-aputehtävien eli SRVA-tehtävien määrä on tänä vuonna nousemassa ennätyksellisen korkeaksi.
Yle pyysi Suomen riistakeskukselta tietoja karhuihin liittyvistä SRVA-tehtävistä. Tilastojen mukaan tänä vuonna karhuun liittyviä SRVA-tehtäviä oli kesäkuun 17. päivään mennessä kirjattu 74. Ennätys on viime vuodelta, jolloin niitä oli koko vuonna 78.
Karhun karkotus vaatii osaamista
Karhutehtävät ovat edelleen määrällisesti pieni osa SRVA-toimintaa. Kaikkiaan tehtäviä on vuosittain 14 000–15 000. Niistä suurin osa on eli noin 13 000 on hirvieläinkolareita.
Karhutehtävät vaativat kuitenkin erikoisosaamista ja esimerkiksi sopivia koiria, sanoo Suomen riistakeskuksen SRVA-toiminnasta vastaava riistasuunnittelija Reima Laaja. Varsinkin loukkaantunut karhu voi olla myös vaarallinen.
– Toimijoiden täytyy pitää huolta omasta turvallisuudestaan, Laaja sanoo.
Poliisi kannattaa metsästystä
Karhukanta kasvaa, sillä niitä ei ole metsästetty poronhoitoalueen ulkopuolella vuoden 2023 jälkeen. Syynä ovat poikkeusluvista tehdyt valitukset.
Tälle vuodelle Suomen riistakeskukselta on haettu poikkeuslupia yhteensä 379 karhun kaatamiseksi. Lupien käsittely on kesken.
Karhun metsästysaika alkaa 20. elokuuta. Siihen mennessä selviää, valitetaanko myönnetyistä luvista ja määrääkö hallinto-oikeus ne edellisvuosien tapaan täytäntöönpanokieltoon.
Luonnonvarakeskus arvioi, että jos metsästys ei ala poronhoitoalueen ulkopuolella, eteläisen Suomen karhukanta voi vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistua. Se tarkoittaisi 5 000 karhua.
Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan karhukannan kasvaessa poliisi joutuisi todennäköisesti Itä-Suomessa irrottamaan keväisin ja syksyisin erillisen yleisjohtajan hoitamaan pelkkiä suurpetotehtäviä.
– Se olisi melkoinen resurssisyöppö.
Poliisin mukaan karhukantaa pitäisi leikata metsästyksellä.
– Näkisin se erittäin hyvänä ratkaisuna poliisin toiminnan kannalta, Jyrki Koskinen sanoo.
