Kaupunkiniittyjen suosio kasvaa, mutta niissä voi piillä myös varjopuoli. Niittyjen takia esimerkiksi punkit ja allergiaoireet voivat lisääntyvät.
Kaupunkiniityt ovat valloittaneet suomalaisia kaupunkeja viime vuosina. Perinteisten tarkasti leikattujen nurmikoiden tilalle on jätetty kasvamaan villejä kukkaniittyjä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Esimerkiksi Berliinissä niityillä yritetään torpata myös kaupungin ylikuumenemista.
Lappeenrannassa kaupunkiympäristössä on tällä hetkellä noin 50 hehtaaria niittyinä hoidettavia viheralueita – jo yli kuudesosa rakennetuista viheralueista. Pintapuolisen vihreyden alla kytee kuitenkin ongelmia.
1. Punkit ja espanjansiruetanat valtaavat niityt
Pörriäisniittyjen vakavimpia ongelmia ovat punkkien ja haitallisten lajien lisääntyminen. Niityt voivat luoda otollisen elinympäristön puutiaisille, jotka voivat levittää vaarallisia tauteja. Lappeenranta kuuluu Suomen pahimpiin punkkialueisiin, jossa osa asukkaista saa punkkirokotteen ilmaiseksi.
– Tiedostamme niittyihin liittyvät haitat, kuten haitalliset vieraslajit ja punkit. Näillä alueilla vältetään niittyjä ja tehdään käytävien reunojen ajoa, sanoo Lappeenrannan kaupungin tuotantopäällikkö Sanni Simonen.
Yliopistonlehtori Eva Kallio vetää tutkimushanketta, jonka tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät mahdollistavat puutiaisten runsaan esiintymisen kaupungeissa.
– Metsien läheisyydessä niityt voivat houkutella enemmän punkkien isäntälajeja kuin niityt, joiden ympäristö on rakennettu tai missä ei ole suojaavaa puustoa ja pensaikkoa, toteaa Kallio.
Myös espanjansiruetanat ovat lisääntyneet niittyalueilla Lappeenrannassa. Tappajaetanaksi kutsuttu nilviäinen voi tutkimuksen mukaan käydä jopa linnunpoikasten kimppuun.
– Espanjansiruetanat niityillä ovat kyllä lisääntyneet, mutta tänä vuonna olemme käyttäneet niihin enemmän torjunta-ainetta ja tilannetta tarkkaillaan jatkuvasti, Simonen kertoo.
2. Allergiat ja siitepöly huolestuttavat
Kaupunkiniittyjen aiheuttama allergiakuormitus on noussut keskeiseksi huolenaiheeksi. Kun perinteisiä nurmikkoja leikataan säännöllisesti ennen kukkimista, niityt päästävät ilmaan valtavia määriä siitepölyä koko kasvukauden ajan. Erityisesti heinäkasvien siitepöly vaikeuttaa allergisten ihmisten kesää merkittävästi.
Ironista kyllä, kaupunki perustelee niittyjä muun muassa sillä, että ihmiset saavat ihon ja hengitysteiden kautta vastustuskykyä tukevaa mikrobialtistusta. Allergisille ihmisille tämä ”altistus” tarkoittaa kuitenkin käytännössä hengitysvaikeuksia läpi kesän.
3. Liikenneturvallisuus ja näkyvyys
Korkeat niityt voivat peittää näkyvyyttä ja lisätä onnettomuusriskiä erityisesti risteysalueilla ja liikenneympyröissä.
Simonen korostaa, että turvallisuus otetaan vakavasti
– Liikenneympäristössä niittoja ei jätetä tekemättä, koska turvallisuuden vuoksi näkemäalueet tulee pitää avoinna.
Ongelmana on kuitenkin se, että kasvillisuus kasvaa vauhdikkaasti erityisesti kesäkuussa, ja niittokertojen välillä näkyvyys voi heikentyä merkittävästi.
4. Ulkonäkö jakaa mielipiteitä
Niittyjen ulkonäkö on herättänyt runsaasti keskustelua Lappeenrannassa.
– Palaute on ollut sekä puolesta että vastaan. Rakennetut kukkaniityt ovat saaneet pelkästään positiivista palautetta, heinäniityt puolestaan jakavat palautteet aika tasan, Simonen kertoo.
Kasvillisuuden kehittyminen vie aikaa, ja ulkonäkö muuttuu kasvukauden aikana.
– Usein kesän kukinta miellyttää katsojaa enemmän kuin syksyn rähjäisen näköiseksi muuttunut, lakastunut kasvillisuus, Simonen myöntää.
5. Villit niityt voivat jyrätä viheraluesuunnitelmat
Niityt voivat jyrätä myös suunnitellut viheralueet. Lappeenrantalaiset ovat ihmetelleet esimerkiksi keskustan tuntumassa sijaitsevaa kirsikkapuistoa, jossa kasvaa 350 asukkaiden, yritysten ja yhdistysten lahjoittamaa kirsikkapuuta. Viisi vuotta sitten istuttujen puiden ympärillä on nyt korkea kasvipöheikkö.
– Kirsikkapuiston niitty on peltoniittyä ja se tarvitsisi useamman niittokerran. Kirsikkapuiden vuoksi niittäminen on kuitenkin koneilla työlästä, ja puut saattavat helposti vaurioitua. Nyt alue niitetään kaksi kertaa vuodessa, Simonen kertoo.
Yksi keskeisimmistä väärinkäsityksistä on ajatus siitä, että niityt olisivat osa villiä luontoa. Niityt eivät ole huoltovapaita, vaan vaativat säännöllistä hoitoa ja jatkuvaa seurantaa.
– Niiton ajoittamisella on merkitystä, koska sen avulla voidaan ehkäistä haitallisia vieraslajeja, kuten komealupiinia ja jättipalsamia, tuotantopäällikkö Sanni Simonen korostaa.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2.7. kello 23.00 asti.
