Rovaniemellä sijaitsevat hiidenkirnut houkuttelevat retkeilijöitä, vaikka kohde on ilman vakituista ylläpitoa jopa vaarallinen.
Rovaniemen Rautiosaaressa sijaitseva luonnonihme, Sukulanrakan hiidenkirnut, on nykyisellään vaarallinen retkikohde. Syynä on se, että alueella ei ole ylläpitäjää.
Yksityinen maanomistaja on laittanut alueelle kyltit, jotka siirtävät vastuun jokaisenoikeudella kulkeville itselleen.
Painetuista retkioppaista ja monilta nettisivuilta, kuten Tripadvisorista, edelleen löytyvä luontokohde vetää silti kotimaisia ja ulkomaisia retkeilijöitä, koska niistä ei käy ilmi, että kohde on nykyisin käytännössä suljettu ja vaarallinen.
Alueella on useiden luonnon muovaamien kallionkolojen lisäksi kolme huomattavan syvää hiidenkirnua, joiden ympäristöstä on kymmenien vuosien ajan huolehtinut Rautiosaaren kyläyhdistys.
Viime syksynä yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Elli Turtinen-Heikkilä kertoi, että ylläpitämisestä on päätetty luopua.
– Sukulanrakan hiidenkirnujen alueelle pitäisi tehdä euromääräisesti merkittäviä investointeja, jotta rakenteet tulisivat nykystandardien ja vaatimusten mukaisen tasoisiksi, sanoo Turtinen-Heikkilä.
Summa voisi hänen mukaansa olla jo satojatuhansia euroja.
Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen toivoisi, että hiidenkirnuja voisi hyödyntää matkailussa.
– Meillä on aika vähän tällaisia erikoisia luonnonihmeitä. Ilman muuta ohjaisimme sinne enemmänkin matkailijoita, jos alueelle olisi turvallista mennä.
Kärkkäinen toteaa, että koska luonnossa liikkuminen kasvattaa koko ajan suosiotaan, luonnon omista kesänähtävyyksistä on suorastaan pulaa.
Kaupunki ei voi yksityismailla mellastaa
Rovaniemeläinen Olavi Pokka kertoo olevansa alueen omistaja jo kolmannessa polvessa, mutta nyt hän on siirtänyt maanomistuksen nuoremmalle tyttärelleen Marjaana Saapungille.
Hiidenkirnut ovat sijainneet siis heidän sukunsa mailla jo neljän sukupolven ajan.
Toki Pokan lapsuudessa ja nuoruudessa ne olivat vain syviä, roskien ja kivien täyttämiä ”lampia” ennen kuin hiidenkirnut keksittiin tyhjentää.
Kyläyhdistys on aiemmin tyhjentänyt kirnut sadevesistä pumpun avulla, jotta luonnon muovaamat rakenteet ovat päässeet oikeuksiinsa.
Teknisten palvelujen toimialajohtaja Pertti Onkalo Rovaniemen kaupungilta sanoo, että alueen tulisi olla kaupungin omistuksessa, jotta sen ylläpitoon voisi käyttää julkisia varoja.
– Se on hankala alue, koska se ei ole kaupungin tai valtion omistuksessa. Silloin yksityinen maanomistaja ratkaisee, mitä siellä tehdään. Eihän Metsähallituskaan toimi kuin omilla maillaan, Onkalo toteaa.
Onkalon muistissa ei ole, että maanomistaja olisi tarjonnut aluetta kaupungille myytäväksi.
Olavi Pokka puolestaan sanoo, että neuvotteluja olisi joskus käyty, mutta kaupunki ei ole ollut valmis maksamaan maasta kunnon korvausta.
Marjaana Saapunki kertoo paikan kehittämisen olevan pohdinnassa.
– Mitään päätöksiä emme ole tehneet. Alueen kehittämisestä tai ylläpidosta ei ole ollut neuvotteluja minkään tahon kanssa, eikä kustannusarvioita ole tehty.
Rovaniemen kaupungin toimialajohtaja Pertti Onkalo ei näe helppoa ratkaisua siihen, että alueesta saataisiin jokaisenoikeudella kulkevia palveleva, turvallinen kohde.
– Hyviä ideoita kaivataan siihen, miten alue olisi parasta hoitaa niin, että siellä olisi mahdollisuus vierailla.



