Vuosikausia on ajateltu, että sairauskuluvakuutukset ja työterveyshuolto ovat helpotus julkisen sektorin jonoille ja kustannuksille. Kun niiden piirissä olevat ihmiset käyvät yksityislääkärillä, julkinen puoli säästyy vastaavilta käynneiltä.
Uusien tietojen valossa näyttää, ettei tämä välttämättä pidä paikkaansa.
Asiasta saatiin uutta tietoa, kun Suomen Hali ry:tä vastaava ruotsalainen yksityislääkäriketjujen edunvalvoja järjesti taloustieteilijöille erinomaiseta tutkimuksen mahdollistavaa dataa: vakuutusasiakkaiden yksityislääkärikäynnit ja lähetteet Ruotsissa vuosikausien ajalta.
Tutkimuksen tulos on selvä. Terveyspalveluiden käyttö koko järjestelmässä kasvaa kruunuissa mitattuna noin neljänneksellä, kun yksilö saa maksuttoman pääsyn yksityislääkärille.
Yllättävää on se, että kustannusten kasvusta suurin osa tulee julkisen terveydenhuollon puolelta, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Tukholman yliopiston taloustieteen professori David Seim.
– Noin kaksi kolmasosaa kasvusta tulee julkiselta puolelta. Toisin sanoen vakuutusjärjestely ei kevennä julkista terveydenhuoltoa, vaan päinvastoin tuo sinne lisää kysyntää.
Seimin mukaan pääsy yksityislääkärien piiriin kyllä vähentää julkisen puolen yleislääkärikäyntejä, mutta erikoissairaanhoidon ja sairaalahoidon puolella tulee kasvua. Tämä selittyy luultavasti sillä, että pääsy yksityislääkärille myös lisää aiemmin saatuja diagnooseja ja lähetteitä julkiseen erikoissairaanhoitoon.
– Tämä [erikoissairaanhoidon] lisäys syö ne säästöt, jotka perusterveydenhuollossa saavutettiin, Seim sanoo.
Mitä merkitystä ruotsalaistutkimuksella sitten on Suomen kannalta, kun terveydenhuollon järjestelmätkin ovat hieman erilaisia? Paljonkin, sanoo terveystaloustieteilijä.
Professori: Sama mekanismi voi vaikuttaa Suomessa
Ruotsalaistutkimuksen lukemia ei voi tietenkään tuoda sellaisenaan Suomeen. Tutkimus antaa kuitenkin paljon tietoa myös Suomen kannalta, sanoo Turun yliopiston ja THL:n terveystaloustieteen professori Mika Kortelainen.
– Vaikka järjestelmät ovat erilaisia, tämä on selvästikin relevantti tutkimus ja nämä tulokset pitää ottaa vakavasti Suomessakin.
Perusteiltaan suomalainen ja ruotsalainen järjestelmä ovat samanlaisia. Hoitoa tarjotaan universaalisti kaikille, ja se on pääosin julkisesti rahoitettua ja julkisen sektorin järjestämää. Yksityislääkäreillä taas on merkittävä rooli perusterveydenhuollossa.
Ero on siinä, että Suomessa työpaikat ostavat työntekijöidensä yksityislääkäripalvelut yleensä suoraan lääkäriketjuilta, esimerkiksi Terveystalolta. Ruotsissa työpaikat taas ostavat työntekijöille sairauskuluvakuutuksia, mutta työntekijä valitsee itse, mille lääkäriyhtiölle menee.
Kortelainen toteaa, että asiakkaan ja järjestelmän kannalta on pitkälti samantekevää, kumpaa reittiä pääsyn yksityislääkärille saa.
– Perusmekanismi on pitkälti sama. Molemmat mahdollistavat nopeamman pääsyn perusterveydenhuollon palveluihin, mutta myös erikoislääkärille ja sitä kautta mahdollisesti myös julkiseen erikoissairaanhoitoon, Kortelainen sanoo.
Ruotsalaistutkimus viittaa siihen, että yksityislääkärit toimivat vakuutuksen haltijoille ikään kuin ohituskaistana julkiseen erikoissairaanhoitoon samalla, kun ne lisäävät kuormaa erikoissairaanhoidossa.
Kun hoitopolut ovat näin lähellä toisiaan, Kortelaisen mukaan on syytä olettaa, että sama voi päteä Suomessa.
Samoin on perusteltua olettaa, että ruotsalaistutkijoiden havainnot lisääntyvästä hoidosta ja julkiselle puolelle valuvista kustannuksista voivat päteä ainakin jossain määrin myös Suomessa. Vaikutusten suuruutta on kuitenkin mahdotonta päätellä ilman kotimaista tutkimusta.
Kortelainen huomauttaa, että Ruotsissa tutkijat havaitsivat vakuutusten lisäävän erikoissairaanhoidon kustannuksia jopa yli 30 prosentilla ja erikoislääkärikäyntien kustannuksia niin ikään voimakkaasti.
– Kun Ruotsissa löydetään näin suuri kasvu, olisi vaikea kuvitella, ettei ainakin samansuuntaisia vaikutuksia olisi myös Suomessa.
Pääsy yksityislääkärille, pienempi syöpäkuolleisuus
Vakuutus tai sen puuttuminen voivat ruotsalaistutkimuksen perusteella olla jopa elämän ja kuoleman kysymys.
Tutkimuksesta nimittäin selviää, että nopeampi pääsy yleis- ja erikoislääkärille ja sitä kautta erikoissairaanhoitoon tuo merkittäviä terveyshyötyjä. Datasta selviää, että vakuutetut pääsevät muita nopeammin moniin tärkeisiin hoitoihin ja operaatoihin, kuten leikkauksiin.
Syöpien tapauksessa se jopa alentaa aavistuksen kuolleisuutta.
– Havaitsimme, että jos sinulla on vakuutus diagnoosihetkellä, sinulla on suurempi todennäköisyys pysyä hengissä seuraavina kolmena vuotena kuin ilman vakuutusta olevilla, Seim sanoo.
Suomen tapaan syöpähoidoista vastaa Ruotsissa julkinen sektori. Vakuutus ei siis tuo parempaa syöpähoitoa, mutta pienempää kuolleisuutta selittää Seimin mukaan se, että terveysvakuutetut saavat diagnoosin nopeammin.
Suomessa terveysvakuutetut ja laajan työterveyshuollon piirissä olevat voivat saada vastaavia terveyshyötyjä.
Hoitaminen ja resurssit kohdentuvat epätasaisesti
Ruotsissa työpaikan tarjoamaan tai itse hankittuun vakuutukseen nojaavat terveyspalvelut ovat professori Seimin mukaan käytössä miltei puolella kaikkein suurituloisimmista, mutta vain muutamalla prosentilla pienituloisimmista.
Se tarkoittaa, että hoito kohdistuu yhteiskunnassa hyvin epätasaisesti.
Myös Suomessa työterveyshuolto ja vakuutukset ovat jakautuneet vahvasti sosioekonomisen aseman mukaan.
Uusien tutkimustulosten valossa tämä viittaa siihen, että hoitoon pääsy myös julkiselle sektorille on pienituloisilla heikompaa. Pienituloisten parissa myös terveysongelmat ja sairastavuus ovat kaikkein yleisimpiä.
– Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että ne, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat palveluita, eivät niitä pääse käyttämään samalla tapaa kuin ne, joilla tällainen ohituskaista on olemassa, Turun yliopiston ja THL:n Mika Kortelainen sanoo.
Professori David Seim toteaa, että Ruotsissa tutkimustulokset ovat herättäneet kysymyksiä myös periaatteista.
– Ruotsissa on yleisesti vahva näkemys siitä, että julkista terveydenhuoltoa tulisi tarjota tarpeen eikä maksukyvyn perusteella.
Tutkimustulokset osoittavat, että tämä periaate ei aivan toteudu.
