torstai, 2 toukokuun

Verrokkiperimällä on suuri merkitys biologiassa. Siihen pohjaavat tutkimukset avaavat yleisesti sitä, kuinka nisäkkäiden biologia toimii.

Itä-Suomen yliopiston jänistutkimusryhmä on selvittänyt rusakon verrokkiperimän. Perimä on peräisin Liperin Kuoringasta kotoisin olevalta rusakkourokselta.

Verrokkiperimä edustaa lajin kansainvälistä perimän standardia. Tulevaisuudessa muita rusakon perimäaineistoja verrataan verrokkiperimään.

Verrokkiperimä helpottaa ja nopeuttaa sellaista rusakon parissa tehtävää tutkimusta, jossa käytetään dna-työkaluja. Näissä tutkimuksissa voidaan avata rusakon evoluutiohistoriaa, biologista sopeumaa ja kantojen seurantaa.

Biologisella sopeumalla tarkoitetaan piirrettä, joka auttaa eliötä ratkaisemaan jonkin eloonjäämiseen tai lisääntymiseen liittyvän ongelman.

– Verrokkiperimien koostaminen lisää ymmärrystämme muista eliöistä ja kiihdyttää tutkimusta laaja-alaisesti, myös biologian ulkopuolella, kertoo professori Jaakko Pohjoismäki jänistutkimusryhmästä.

Myös metsäjäniksen verrokkiperimä valmistuu pian

Kesällä valmistuu myös metsäjäniksen verrokkiperimä. Se on peräisin urosmetsäjäniksestä Ilomantsista. Verrokkiperimä selvitetään urosnisäkkäiltä, koska uroksilla on kummatkin sukupuolikromosomit X ja Y.

Verrokkiperimän ansiosta voidaan tutkia muun muassa mitkä geenit ovat kulloinkin aktiivisia. Esimerkkinä tästä jänistutkimusryhmä on jo tehnyt tutkimusta rusakolla ja metsäjäniksellä, jossa se selvitti muun muassa niiden aineenvaihdunnan eroja.

– Löysimme niissä todella mielenkiintoisia ja ennen havaitsemattomia eroja, Pohjoismäki kertoo.

Pohjoismäkeä kiinnostaisi tutkia lisää, kuinka esimerkiksi eläinten resurssien jako toimii suhteessa vanhenemiseen ja lisääntymiseen.

– Metsäjäniksellä ja rusakolla on tässä selkeä jako. Metsäjänis on pitkäikäisempi ja lisääntyy vähemmän kuin rusakko. Verrokkiperimän geenien kautta päästään käsiksi siihen, mistä tämä johtuu, kertoo Pohjoismäki.

Verrokkiperimiä kerätään European Reference Genome Atlas -verkostoon, jossa on mukana myös Itä-Suomen yliopisto. ERGAn tavoitteena on tuottaa verrokkiperimät kaikille Euroopasta tavatuille eläimille, sienille ja kasveille.

Rusakko on pääsiäispupu

Pääsiäisen alla Pohjoismäki haluaa tuoda vielä esille se, että rusakko edustaa alkuperäistä eurooppalaisen kansanperinteen pääsiäispupua. Rusakko on ollut Euroopassa kautta aikojen yleinen laji, kun taas lemmikki- ja tuotantoeläiminä tutut kaniinit ovat puolestaan kotoisin Espanjan niemimaalta ja yleistyneet populaarikulttuurissa varsin myöhään.

Jaa.
Exit mobile version