Puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mielestä KHO:n päätös korostaa sitä, kuinka tärkeää on saada uudistettu saamelaiskäräjälaki hyväksyttyä mahdollisimman pian.
Korkein hallinto-oikeus teki historiallisen päätöksen määrätessään ensimmäistä kertaa saamelaiskäräjävaalit uusittavaksi. Uusintavaalit pitää saamelaiskäräjälain mukaisesti järjestää viimeistään alkukesällä.
Koko vaalien kumoaminen yllätti monet saamelaiset. Esimerkiksi Helsingissä asuva Niila Juhán Valkeapää ounasteli, että KHO tyytyisi määräämään muutoksia vaaliluetteloon. Äänestäminen uusintakierroksella on Valkeapäälle itsestään selvää.
– Ei oikein ole muuta vaihtoehtoa kuin äänestää, jos uudet vaalit saadaan aikaiseksi. Jos me emme äänestä, siellä on muita jotka äänestää.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi kuvailee, että päätös on vakava paikka ja moni saamelaisyhteisössä vastaanotti sen raskain mielin. Näkkäläjärven mukaan tilanne osoittaa sen, kuinka tärkeää on saada saamelaiskäräjälain uudistus mahdollisimman pian hyväksyttyä eduskunnassa.
– Tulkintaepäselvyyksiin johtanut vanhentunut laki pitää saada korjattua. On hirveän repivä tilanne saamelaisyhteisölle, että joudumme käsittelemään asiaa tuomioistuimen kautta. Eduskunnalla on nyt ratkaisun avaimet käsissään, Näkkäläjärvi sanoo.
Myös KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi toivoo saamelaiskäräjälain selventävän tilannetta.
– KHO:n näkökulmasta olisi toivottavaa päästä siihen, että valituskierrokset eivät toistuisi jatkossa näin usein. Tämä tilanne ei ole tietenkään kenenkään kannalta mukava.
Uusintavaalit tulevat halvemmaksi
Uusintavaalien ajankohdasta säädetään saamelaiskäräjälaissa mutkikkaalla tavalla, mutta Kuusiniemen tulkinta on, että ne pitää järjestää kesäkuun loppuun mennessä.
KHO:n päätöksen mukaan saamelaiskäräjät jatkavat nykyisellä kokoonpanolla, kunnes uusintavaalien tulos on vahvistettu. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi ei osaa vielä sanoa, mitä kaikkea vaalien järjestäminen pika-aikataululla tarkoittaa.
– Se on aina iso urakka, joka vaatii paljon töitä ja rahoitusta, mutta vaikea ottaa vielä kantaa yksityiskohtiin. Ja vaalien järjestäminen on joka tapauksessa vaalilautakunnan työtä.
Uusintavaalien järjestäminen tulee maksamaan todennäköisesti joitakin satoja tuhansia euroja. Syksyn 2023 saamelaiskäräjävaalien valmisteluun ja järjestämiseen oikeusministeriö myönsi kaikkiaan 800 000 euroa.
– Nyt tuota koko summaa ei varmaankaan tarvita, koska uusintavaaleissa käytetään pohjana vanhaa vaaliluetteloa. Vain osa vaaliprosessista siis uusitaan, toteaa erityisasiantuntija Yrsa Nyman oikeusministeriössä.
KHO:n mukaan alkukesän vaaleissa käytetään saamelaiskäräjien vaalilautakunnan alkuvuonna 2023 vahvistamaa vaaliluetteloa, johon on lisätty 72 KHO:n määräämää henkilöä. Pois jää siis vaihe, jossa vaalilautakunta kokoaa vaaliluettelon hakemusten ja edellisten vaaliluetteloiden pohjalta.
Pääsy vaaliluetteloon tarkoittaa oikeutta äänestää ja asettua ehdolle. Ehdokasluettelo laaditaan nyt uusiksi.
Kuinka paljon vaalien järjestämiseen olisi nyt syytä budjetoida, sitä ei Nymanin mukaan kukaan ole ehtinyt vielä pohtia. Saamelaiskäräjien toiminta kokonaisuudessaan rahoitetaan valtion budjetista. Viime vuonna toimintaan varattiin reilut 2,5 miljoonaa euroa.
