Katja Högmander, 45, sivelee käsissään sinikukallista kahvikuppia. 6 000 euroa maksanut posliiniastiasto oli ensimmäisiä hankintoja, jonka hän teki voitettuaan seitsemän oikein lotossa.
Kun Högmander voitti päävoiton, hän työskenteli siistijänä ja oli pienen lapsen äiti.
Lottorivin tekeminen merkitsi hänelle – kuten monelle muullekin suomalaiselle – haavetta leveämmästä elämästä, sillä siistijän palkka ei ollut kovin suuri.
– Se tuli hyvään saumaan. Meillä oli silloin miehen kanssa tosi tiukkaa rahasta, hän muistelee 18 vuoden takaista voittoa.
Pelaamisesta ei tingitä
Kaksi kolmesta suomalaisesta pelaa rahapelejä ainakin satunnaisesti.
Suomalaisen rahapelaamiseen historiaa tutkinut valtiotieteiden tohtori Riitta Matilainen sanoo, että pelikuponkien täyttämistä on pidetty halpana ja helppona hupina silloinkin, kun rahasta on ollut tiukkaa.
Veikkauksen kyselytutkimusten mukaan tiukkoina aikoina ihmiset ovat valmiita tinkimään pelaamisesta.
Tilastot osoittavat kuitenkin toista. Rahapelaaminen kasvoi esimerkiksi 1990-luvun laman ja 2000-luvun finanssikriisin aikana.
– Jos muita asioita ei ole mahdollista tehdä, pelaamista on kuitenkin jatkettu, Ehkäisevän päihdetyön EHYT ry:n rahapelihaittayksikön päällikkönä työskentelevä Matilainen kuvailee.
Katja Högmanderin kohdalla äkkirikastuminen oli arkinen hetki.
Oli sunnuntaiaamu, ja kolmihenkisessä perheessä olivat käynnissä tavalliset aamuaskareet.
Videolta selviää, miten Katja Högmander luuli lottovoittoa ensin vitsiksi:
Högmander jakoi 746 000 euron voiton puoliksi silloisen puolisonsa kanssa. Molemmat saivat päättää itse, miten rahansa käyttävät.
Perhe asui tuolloin omakotitalossa pienellä paikkakunnalla Varsinais-Suomessa. Ensimmäiseksi he maksoivat lainansa pois, remontoivat kotinsa ja vaihtoivat autonsa uudempiin.
Lopputili töistä
Muutamia kuukausia voiton jälkeen Högmander irtisanoutui siistijän työstään. Päätökseen vaikutti se, että pomo lipsautti lottovoitosta työyhteisölle. Sen jälkeen työilmapiiri muuttui hankalaksi.
– Oli helppo jäädä kotiin, koska ei ollut pakko tienata jokaista senttiä. Ei tullut tuskaista tunnetta siitä, miten saa laskut maksettua.
Jälkeenpäin Högmander ajattelee, että rahankäyttö lähti hetkellisesti käsistä.
Hän osti esineitä, joihin aikaisemmin ei ollut koskaan varaa. Läheisilleen hän osti kaukomatkoja, joissa majoituttiin viiden tähden hotelleissa.
Lisäksi hän hankki sijoitusasunnon.
– Kyllä sitä tuli ostettua myös kaikkea turhanpäiväistä, ja sitten niitä antoi pois, kun tiesi, että voi ostaa lisää. En kuitenkaan kadu mitään.
Työttömät suurimmassa riskissä rahapelihaittoihin
Rahapelaaminen on viimeisten neljän vuoden aikana hieman vähentynyt, mutta samaan aikaan peliongelmat ovat lisääntyneet.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen äskettäin julkaisemasta tutkimuksesta.
Veikkauksen viestintäpäällikkö Pipsa Öhman kertoo, että yleinen taloudellinen tilanne vaikuttaa varsin rajatusti siihen, mitä pelataan. Ei ole viitteitä siitä, että talouden laskusuhdanteissa pelattaisi enemmän onnenpelejä.
Kun rahat ovat vähissä, osa ihmisistä panee toivonsa peleihin.
Rahapelihaittayksikön päällikkö Riitta Matilainen muistuttaa, ettei pelaaminen ole ikinä vastaus ongelmiin.
– Pelit on tehty niin, että talo voittaa käytännössä aina. Sitä ei kannata ikinä ajatella ansaitsemiskeinona.
Monenlaisia lottovoittoja
Katja Högmanderin kohdalle on osunut satumainen onni, mutta myös huomattavia vastoinkäymisiä.
Hänellä on todettu harvinainen autoimmuunisairaus ITP eli idiopaattinen trombosytopenia. Sairaus ei ole paljon lottovoittoa yleisempi.
ITP:n vuoksi hänen veressään on verihiutaleita normaalia vähemmän, mihin liittyy myös verenvuotovaara. Högmander ei ole uskaltanut vuosiin leikata leipää veitsellä, koska pieni haava sormessa voi johtaa sairaalareissuun.
Kolme vuotta sitten hän sairastui syöpään. Yle on nähnyt potilaskertomukset.
– Olen monta kertaa miettinyt, miksi nämä kaikki asiat tapahtuvat minulle. Ajattelen, että jokaiselle annetaan jotain hyvää ja jotain huonoa.
Tällä hetkellä Högmander asuu uuden miehensä kanssa Nousiaisissa ja on viisivuotiaan autistisen poikansa omaishoitaja. Hänen lottovoiton aikainen liittonsa päättyi eroon.
Voittorahat on käytetty, mutta Högmanderilla on yhä sijoitusasunto ja kotiin hankitut esineet. Irtisanoutumisen jälkeen hän palasi takaisin työelämään, mutta joutui jättämään työn terveysongelmien takia. Hänen haaveenaan on löytää työ, jota pystyisi tekemään rajoitteista huolimatta.
Lottoamista Högmander jatkaa edelleen.
Voiton mahdollisuus kiehtoo, vaikka raha ei poista kaikkia ongelmia.
– Raha toi hetkellisen helpotuksen, mutta se ei tuo onnea. Voisin muuttaa saman tien vaikka pihalle telttaan, jos saisin olla terve.
