Viime joulun alla kokkolalainen Kaj Holmbäck, 59, havahtui siihen, että hänen oikean silmänsä näkökenttään ilmestyi tumma alue.
Silmässä oli jo entuudestaan huono näkö, sillä sitä oli leikattu kolmesti, ja viimeinen leikkaus oli jättänyt näön sumeaksi.
– En ymmärtänyt, mitä tapahtuu. Alue peitti lopulta jo miltei puolet näkökentästä, Holmbäck kertoo.
Neljä päivää myöhemmin hänellä todettiin verkkokalvon irtauma. Korjausleikkauksesta huolimatta silmän näkökyky ei palautunut ennalleen.
Korjausleikkausten määrä kasvussa
Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) lasiais- ja verkkokalvokirurgian vastuulääkäri ja silmätautien erikoislääkäri Petri Aaltonen kertoo, että kiireellisten verkkokalvon irtauman korjausleikkausten määrä on kasvanut merkittävästi.
Viikonloppuisin leikkaukset on keskitetty koko maassa HUSiin.
Jo pari vuotta sitten leikkausten määrän huomattiin kasvaneen 60 prosenttia kymmenen vuoden aikana, ja Aaltonen arvioi kasvun jatkuneen vähintäänkin samalla tasolla.
– Kasvua selittävät väestön ikääntyminen ja kaihileikkausten lisääntyminen, sillä molemmat lisäävät verkkokalvon irtauman riskiä.
Sen lisäksi linssileikkauksia tehdään ikänäön korjaamiseksi yhä enemmän 40–50-vuotiaille, ja se nostaa riskiä verkkokalvon irtaumaan nuoremmalla iällä.
Myös likinäköisyydellä ja sukupuolella on merkitystä.
– Alle 50-vuotiaalla, voimakkaasti likinäköisellä miehellä riski voi olla monikymmenkertainen verrattuna kaukonäköiseen, 75-vuotiaaseen naiseen, Aaltonen sanoo.
Kaihileikkauksessa silmän sumentunut mykiö korvataan tekomykiöllä. Linssileikkauksen periaate on sama, mutta silmän oma mykiö on harvemmin ehtinyt vielä samentua.
Nämä tekijät lisäävät verkkokalvon irtauman riskiä:
- likinäköisyys
- aikaisempi kaihi- tai linssileikkaus, etenkin nuoremmalla iällä tehtynä
- miessukupuoli
Aaltosen mukaan linssileikkausten ja verkkokalvon irtauman yhteyttä on hankala todistaa aukottomasti, mutta siitä on vahvoja viitteitä eurooppalaisista tutkimuksista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei ole tilastoinut yksityispuolella tehtyjä leikkauksia. Siksi ei ole saatavilla tarkkaa tietoa siitä, paljonko ja kenelle linssileikkauksia on tehty.
– Verkkokalvon irtaumien hoidosta on sen sijaan tarkat tiedot, koska lähes kaikki niistä hoidetaan julkisessa terveydenhuollossa.
Oulun yliopistossa tutkitaan parhaillaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella hoidettuja verkkokalvon irtaumia.
Tutkimuksesta on jo nähtävissä, että kaihileikkauksen jälkeiset verkkokalvon irtaumat ovat lisääntyneet 2020-luvun taitteessa merkittävästi erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä.
Tutkijoiden mukaan se voi liittyä ikänäön vuoksi tehtävien linssileikkausten yleistymiseen.
Silmäasema: Riski on hyvin pieni
Terveystalon omistukseen vasta siirtyneellä Silmäasemalla tehdään suurin osa yksityisen puolen silmän linssileikkauksista Suomessa. Asiakkaita on vuosittain nelisen tuhatta.
Silmäaseman johtavan ylilääkärin Kaisu Järvisen mukaan linssileikkaus on hyvin turvallinen toimenpide.
– Riski verkkokalvon irtaumaan leikkauksen jälkeen on hyvin pieni, muutaman promillen luokkaa. Me tunnistamme potilaat, joilla on korkeampi riski ja arvioimme yhdessä, onko leikkausta järkevää tehdä.
Verkkokalvon irtaumia sattuu Silmäasemalla Järvisen mukaan vuosittain yksittäisille potilaille.
Potilasvalinta ja riskikartoitus avainasemassa
Lasiais- ja verkkokalvokirurgian vastuulääkäri ja silmätautien erikoislääkäri Petri Aaltonen pitää potilasvalintaa tärkeänä, samoin riskien esiintuomista.
– Kaikille leikkaus ei sovi. Heitä, joille leikkaus tehdään, pitää puolestaan valistaa hälyttävistä oireista. Jos tulee epäilys verkkokalvon irtaumasta, hakeuduttaisiin mahdollisimman varhain silmälääkärin tutkimukseen.
Silmäaseman johtavan ylilääkärin Kaisu Järvisen mukaan asiakas saa tietoa leikkauksesta ja sen riskeistä sekä suullisesti että kirjallisesti. Heitä myös kannustetaan ottamaan yhteyttä, jos leikkauksen jälkeen tulee ongelmia.
Holmbäckiä ei leikattu Silmäasemalla.
Muun muassa yksityisiä silmäsairaaloita ja optikkoliikkeitä edustavasta Näe ry:stä kerrotaan, että heidän tiedossaan ei ole, että silmäsairaaloilla olisi yhtenäinen tapa tiedottaa leikkausten riskeistä.
Yhdistyksen toimitusjohtaja Panu Tast kertoo sähköpostitse, että linssileikkaukset nousevat aika ajoin esiin myös Kuluttajariitalautakunnassa, ja usein ongelmana ovat juuri puutteet riskeistä tiedottamisessa.
”Luotto oli suuri”
Jos verkkokalvon irtaumaa ei hoideta muutaman päivän sisällä, se voi heikentää näöntarkkuutta pysyvästi tai aiheuttaa jopa silmän sokeutumisen.
Holmbäckin oikean silmän näkökenttään se jätti harmaita alueita ja vääristymiä.
Videolla Holmbäck havainnollistaa, miten hän näkee oikealla silmällään suorat viivat ja rakenteet. Pidemmällä matkalla vääristymä pahenee, ja siihen liittyy myös värinää.
Holmbäckin mukaan ennen linssileikkausta käydyissä keskusteluissa ei käynyt ilmi, että toimenpide nostaisi verkkokalvon irtauman riskiä.
– Koen, että en saanut tarpeeksi syvällistä tietoa siitä etukäteen, ja voin syyttää siitä osittain itseäni. Luotto oli suuri siihen, että tämä toimii, Holmbäck sanoo.
Holmbäck pystyy edelleen tekemään näyttöpäätetyötä, ajamaan autolla ja harrastamaan pyöräilyä.
Liikkuessa saattaa kuitenkin tulla harha-askelia tai törmäyksiä toisiin ihmisiin.
Holmbäck kertoo videolla, mitä ajattelee leikkauksesta nyt.
Holmbäck on aina ollut myös innokas lintuharrastaja.
– Eräs hyvä ystäväni totesi, että kaukoputkeenhan katsotaan vain yhdellä silmällä, eikös se riitä. Minusta se oli jotenkin vapauttavaa, Holmbäck sanoo hymyillen.
