Vuoden 2022 puolivälistä lähtien noin 8 000 korkeakoulutettua on jäänyt työttömäksi. Se tekee neljäsataa työtöntä lisää joka kuukausi.
Tämä enteilee huonoa koko työmarkkinoille.
– Uumoilemme, että työttömien määrä ylittää pian korona-ajan huipun, sanoo korkeakoulutettuja työntekijöitä edustavan työmarkkinakeskusjärjestö Akavan pääekonomisti Pasi Sorjonen.
Arvio on mukana Akavan huomenna maanantaina julkistamassa ennusteessa.
Jos näin käy, se on Sorjosen mukaan ”vähän pelottava ennusmerkki”.
– Aikaisemmin on käynyt niin, että korkeakoulutettujen työttömyys on lähtenyt nousuun ensin, ja sitten muut alat ovat seuranneet perässä, Sorjonen sanoo.
Rakentamisen työttömyys säteilee jo Akavan jäsenistöön
Leviämisestä on jo merkkejä.
Tällä viikolla Tilastokeskus julkisti maaliskuun tuoreet työvoimaluvut, eikä niissä ollut hurraamista.
Työttömiä oli 60 000 enemmän ja työllisiä 52 000 vähemmän. Kun työttömyysaste on kieppunut maltillisesti noin 7 prosentin kieppeillä, nyt trendiluku hyppäsi 8,1 prosenttiin.
– Toistaiseksi työmarkkinat ovat yllättävän hyvinkin sinnitelleet. Nyt tuli sitten huonompia lukuja, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kyse on juuri Sorjosenkin maalaileman ”Akava-riskin” pelosta, eli siitä, että työttömyys leviäisi suhdanneherkiltä aloilta kuten rakentamisesta ja vientiteollisuudesta laajemmalle.
– Pahimmassa tapauksessa heikko suhdannetilanne on leviämässä laajemmin työmarkkinoille. Jonkinlainen riski siihen on. Mutta tätä ei vielä varmuudella tiedetä, Appelqvist jatkaa.
Akavassa työttömyyden leviäminen näkyy jo. Rakentamiseen kytköksissä olevat ammattiryhmät ovat ajautumassa samaan liemeen.
– Se näkyy rakennusmestareiden, insinöörien ja arkkitehtien työttömyytenä ja lomautusten kasvuna, Sorjonen sanoo.
Talous voi ehtiä kääntyä, ennen kuin tilanne pahenee
Moni muu ala ei ole vielä pulassa.
Tuhannen taalan kysymys on, ehtiikö talous kääntyä paremmaksi, ennen kuin työttömyys leviää.
Suomi painui viime vuoden lopulla taantumaan, ja nyt sieltä nousua odotetaan kuin kuuta nousevaa.
Sen varaan laskevat muun muassa hallitus ja valtiovarainministeriö eli VM. Niiden rätingeissä valtiontalouden koheneminen on laskettu osin sen varaan, että talous heräisi pian koomasta.
Appelqvist jakaa toiveikkuuden.
– Ollaan aika lähellä suhdanteen pohjakosketusta, hän uskoo.
Samanlaista optimismia ovat esittäneet myös Suomen Pankki, työn ja talouden tutkimuslaitos Labore sekä tuoreimpana tällä viikolla VM.
Kaikkien papereissa tämä vuosi on ”ohilyönti” eli nollavuosi, mutta jo ensi vuonna talous alkaisi kasvaa ja inflaatio hellittää, ja korot laskisivat vihdoin.
– Odotetaan vaihtelevaa pyrähdystä ylöspäin. Saa nähdä, toivottavasti semmoinen tulee, Sorjonen tiivistää tunnelman.
Rauhoittuuko maailma, vai tuleeko lisää sokkeja?
Jos käänne tapahtuu, työmarkkinat reagoivat pienellä viiveellä. Yleensä nopeimmin toipuu perinteinen suorittava työ.
– Tyypillisesti korkeakoulutettujen työttömyys laskee sitten vähän myöhemmin, Sorjonen sanoo.
Kaikki ei ole omissa käsissä. Kun iso aalto iskee, yhden valtion talous on vain lastu laineilla.
Tämän ovat osoittaneet koronapandemian ja Venäjän säälimättömän sodan talousvaikutukset.
Geopoliittiset jännitteet pitävät maailmantaloutta varpaillaan, varoitti myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF hiljattain.
Maailmanlaajuinen inflaatiosokki on rauhoittumassa. Optimismi on perusteltua, ellei uusia kriisejä roihahda.
Mutta jos esimerkiksi Lähi-idän kriisi laajenisi, globaalisti pikkuriikkiset Suomen taloussuunnitelmat heittäisivät yön yli häränpyllyä.
Kansainväliset tahot ovat varoitelleet näistä riskeistä.
Aiemmin tässä kuussa tällaisen varoituksen antoi yhdysvaltalaisen JP Morgan -pankin toimitusjohtaja Jamie Dimon kirjeessään sijoittajille. Pankki on markkina-arvoltaan maailman suurin.
– Viimeisimmät tapahtumat saattavat luoda riskejä, jotka voivat jättää varjoonsa kaiken muun toisen maailmansodan jälkeen, Dimon kirjoitti.
