Komealupiini on vallannut Suomessa niin paljon alaa, että sitä tuskin hävitetään enää kokonaan. Asiantuntijoiden mukaan vieraslajitalkoot kannattavat silti.
Toivoa ei ole vielä menetetty, ja taistelu kannattaa edelleen. Näin vakuuttavat haitallisten vieraslajien kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Luonnonvarakeskuksen tutkijan Heidi Blomin mukaan Suomen vieraslajitilanne on vielä parempi kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa, jossa haitalliset lajit rehottavat jo villeinä.
– Esimerkiksi jättiputkien torjunta on meillä paikoin hyvinkin onnistunutta, Blom kertoo.
Kaikkien lajien kohdalla tilanne ei ole yhtä ruusuinen.
Blom uskoo, että esimerkiksi komealupiinia ei voida Suomesta enää poistaa kokonaan. Kuitenkin sen leviämistä esimerkiksi luonnonsuojelualueille voidaan edelleen välttää, mutta se vaatii sitoutunutta torjuntatyötä.
Lapista haitallisia vieraslajikasveja on niitetty ja kitketty tällä viikolla talkoovoimin. Pidä Lappi siistinä ry:n järjestämä Rajalta rajalle -niitto on kulkenut Kemijärveltä Länsi-Lappia kohti, päättyen perjantaina Keminmaahan.
Kemijärvellä jättipalsamia kitkemään tullut Sofia Ursin toivoo, että vieraslajien hävittämisen tärkeys ja toisaalta helppous tulisi entistä suurempaan tietoisuuteen.
– Olisipa vaikka marjastaminen näin helppoa, hän tuumaa nyppiessän jättipalsamituppoja kohti jätesäkkiä.
Lapin nouseva harmi
Lapissa haitallisten vieraslajikasvien tilanne on parempi kuin etelämmässä, vaikka useimmat lajit ovat Lappiinkin levittäytyneet jo.
Lapissa on kuitenkin oma erikoisuutensa: alaskanlupiini.
Blom kertoo, että alaskanlupiini on levinnyt Islannissa hyvinkin laajalle, eli se pärjäisi myös tunturiluonnossa.
– Satunnaisia esiintymiä on ainakin Inarin korkeudella. Sen torjuntaan voisimme puuttua vielä hyvinkin tehokkaasti, Blom sanoo.
Suomessa tutkijoilla ei ole vielä tarkkaa tietoa alaskanlupiinin levinneisyydestä ja määrästä. Blom toivookin kasvista kansalaishavaintoja tutkimuksen avuksi.
Tästäkin huolimatta perinteisempi komealupiini on myös Lapin pahin vieraskasvilaji. Myös jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa ja kurtturuusua tavataan Lapissa.
Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi juuri uuden hallintasuunnitelman haitallisten vieraslajien torjumiseksi.
Rajalta rajalle -niittoa järjestäneen haitallisten vieraslajikasvien asiantuntijan Ursula Karjalaisen mukaan Lapin pitkä talvi ja lyhyt kesä edesauttavat toistaiseksi sitä, etteivät vieraslajit pääse villiintymään täysin. Ilmastonmuutos näkyy kuitenkin tässäkin asiassa.
– Ihan pohjoisinta Lappia myöten on jo useita havaintoja eri lajeista.
Oikeanlainen kierrättäminen osa onnistumista
Haitallisten vieraslajien hävittämisessä olennaista on myös tietää, kuinka kasvijätteet kierrätetään, muistuttaa Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Lapecon viestintäpäällikkö Aila Kauppila.
– Ei ainakaan laiteta niitä puutarhajätteisiin, Kauppila komentaa ja hymyilee.
Leviämiskelpoiset vieraslajit tulee laittaa säkkeihin niittämisen jälkeen, etteivät kasvien osat pääse vahingossa leviämään maastoon. Lajikohtainen hävittäminen kannattaa kuitenkin opetella ennen puuhaan ryhtymistä, Kauppila neuvoo.
Esimerkiksi jättipalsami laitetaan kokonaan säkkiin ja kierrätetään palavassa tai sekajätteessä. Kurtturuusussa taas lisääntyminen tapahtuu juurien ja maavarren kautta.
– Leviävät kasvinosat säkitetään, loput kasvista voi tuoda risujätteenä kierrätettäväksi.
Kauppila muistuttaa, että vaikka oikeaoppinen kierrättäminen onkin tärkeä osa vieraslajien hävittämistä, ei väärin kierrätetty niitto ole hukkaan heitettyä työtä.
– Ylimääräisiä kustannuksia siitä lähinnä tulee. Mitä paremmin opettelee kierrätyksen, sitä edullisempaa siitä tulee.
