Gentistä on tullut esittävän taiteen mekka Euroopassa, ja siitä saa kiittää kaupunginisiä. Välähdys menestystarinasta nähdään nyt Suomessa.
Esiintyjät antavat yksi toisensa jälkeen periksi hengästyttävässä, tunnin pituisessa performanssissa, joka sai raikuvat aplodit Tanssin talon yleisöltä Helsingissä.
Yhden kappaleen ympärille rakennettu ONE SONG on belgialaisen ohjaajan ja kuvataiteilijan Miet Warlopin luomus, joka on kiertänyt maailmalla vuodesta 2022.
ONE SONG on yksi seitsemästä teoksesta, jolla &-nimen viime syksynä käyttöön ottanut Espoon teatteri haluaa näyttää, mitä eurooppalaisen nykyteatterin ytimessä tapahtuu.
Uusi, ensi kertaa pidettävä kansainvälisen teatterin festivaali on tehty yhteistyössä belgialaisen Gentin kaupungin ja Flanderin, Belgian flaaminkielisen pohjoisosan kanssa.
– Gent on ollut Euroopan ehkä kiinnostavin teatterikaupunki jo 5–10 vuotta. Nämä esitykset edustavat eurooppalaisen esittävän taiteen kiinnostavinta ja ajankohtaisinta kovaa ydintä, & Espoon teatterin johtaja Erik Söderblom hehkuttaa.
Uudelle teatterifestivaalille on tilausta, sillä merkittävät kansainväliset teatterivierailut ovat lähestulkoon kadonneet Suomesta. Ilmiö näkyy myös Helsingin juhlaviikoilla.
– On totta, ettei Helsingin juhlaviikot ole tehnyt viime vuosina teatteria, esittävää taidetta, mutta ei tämä festivaali sinällään kommentoi suoraan juhlaviikkoja.
Gentissä kaadetaan rahaa kulttuuriin
Gentin kaupungista on tullut pieni ihme taiteen ja kulttuurin kentällä Euroopassa. Kyse on kulttuuripolitiikasta. Kaupungin kulttuurista vastaavalla apulaispormestarilla on käytössään 400 miljoonaa euroa, jotka pitää käyttää kuuden vuoden aikana taiteen ja kulttuurin tukemiseen. Summa kuulostaa suomalaisittain uskomattomalta, sillä esimerkiksi Helsingin kaupunki tukee kulttuuria noin 18 miljoonalla vuodessa.
– Gent on kukoistava kulttuurikaupunki. Tulkaa katsomaan, apulaispormestari Sami Souguir kehaisee.
Kulttuurin resursseista pidetään Gentissä kiinni, vaikka taloussuhdanteet vaihtelisivat.
– Emme leikkaa kulttuurista edes vaikeina aikoina. Uskomme, että kulttuuriin pitää sijoittaa. Kyse ei ole vain kaupunkilaisten hyvinvoinnista vaan myös taloudesta. Yksi kulttuuriin sijoitettu euro tuo kolme takaisin.
Gent on tukenut hänen mukaansa taiteen kenttää ennakkoluulottomasti.
– Olemme tukeneet monenlaisia ryhmiä aivan pienistä suuriin, jotta he pääsevät esiintymään ja laittaneet rahaa kokeellisiin asioihin. Se tekee Gentistä erilaisen muihin Belgian kaupunkeihin verrattuna, apulaispormestari Souguir sanoo.
Gentin asukkailla on kapinallinen asenne
Gent on saavuttanut erityisen aseman esittävän taiteen kentällä, ja kaupungin kulttuurijohtaja Lien Van de Velde uskoo, että julkisen rahan lisäksi taustalla näkyy myös kaupunkilaisten asenne.
– Gentin asukkaissa on rock’n rollia. Heillä on kapinallinen asenne, eikä ihmisiä voi komennella. Olemme sijoittaneet mittavasti kulttuuriin, mutta emme sekaannu sen tekemiseen, Van de Velde sanoo.
Se on hänen mielestään yksi kulttuurin tukemisen tärkeimpiä asioita.
– Työskentelemme ruohonjuuritasolla. Luomme tiloja taiteen tekemiselle, tuemme tekijöitä rahallisesti ja sijoitamme infrastruktuuriin. Siinä on kulttuuripolitiikkamme kolme peruspilaria.
&Espoon teatterin uuden festivaalin avajaisesitys ONE SONG on siitä hyvä esimerkki.
– Ryhmien menestys kertoo myös Gentin taideinstituutioiden yhteistyöstä. Ne ovat antaneet mahdollisuuksia pienille vapaille ryhmille, jotta taiteen tekemisestä voisi tehdä yhä ammattimaisempaa ja teoksilla voisi kiertää maailmalla, Lien Van de Velde sanoo.
