Lähivuosina moni perhe miettii, mitä perintömetsille tehdään. Yhä useampi metsä halutaan suojelun piiriin.
Suurten ikäluokkien luonnollinen poistuma käynnistää lähivuosina historian suurimman metsäomaisuuden siirtymän Suomessa.
Yksityisten metsänomistajien keski-ikä Suomessa on Suomen metsäkeskuksen tilastojen mukaan 61 vuotta. Kaikista metsänomistajista yli 75-vuotiaita on noin viidesosa. Pelkästään 75–84-vuotiaita metsänomistajia on 95 000.
Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus arvioi keväällä julkaisemassaan tutkimuksessa, että noin kolmannes yksityismetsänomistajista siirtää tai jättää metsänsä uudelle omistajalle vuoteen 2035 mennessä.
Suomen metsäkeskuksen projektipäällikkö Minnamari Tuovinen kannustaa perheitä metsäkeskusteluun jo hyvissä ajoin. Vaikka aihe on herkkä, se kannattaa ottaa puheeksi.
– Jos tuleva metsänomistaja tietää, että tulossa on kohtuullinenkin metsänomistus, niin kannustaisin keskustelemaan jo etukäteen, mitä metsälle nykyisen omistajan jälkeen tehdään.
”Metsässä mieli lepää”
Seppo Karhula myi veljensä kanssa viimeisen reilun kuuden hehtaarin kokoisen Aukustinmetsän Luonnonperintösäätiölle suojeltavaksi. Metsä sijaitsee Kokkolan Lohtajalla maankohoamisrannikon alueella.
– Halusimme varmistaa, että metsä säilyy sellaisenaan. Ajattelimme, että tämä ainutlaatuinen paikka pysyisi tällaisena myös tuleville sukupolville.
Seppo Karhula kertoo videolla, mikä tekee Aukustinmetsästä erityislaatuisen:
Aukustinmetsä on maailman mittakaavassa harvinainen. Se on syntynyt vasta meren vetäytymisen myötä. Puuston raja on siirtynyt pikkuhiljaa merelle päin.
Metsässä kasvaa vänkyriä, kaikenikäisiä puita. Kalliolla on kuivaa männikköä, ja kallioiden notkelmissa ja lohkareiden välissä kasvaa rehevää kuusikkoa.
– Täällä ei tarvitse tehdä yhtään mitään. Mieli lepää ja ajatus rauhoittuu, Karhula sanoo.
Suvun talousmetsä siirtyi jo kahdeksan vuotta sitten sukupolvenvaihdoksessa maatalousyrittäjänä jatkaneen pojan omistukseen. Metsät ovat luonnollinen osa maatilan toimintaa.
Seppo Karhula on samoilla linjoilla Metsäkeskuksen asiantuntijan kanssa ja neuvoo perheitä miettimään vaihtoehtoja, jos metsänhoito ei kiinnosta.
– Suojelu on yksi vaihtoehto, joka takaa, että metsä pysyy metsänä, hän sanoo.
Suojelu on lisääntynyt
Luonnonperintösäätiön toimitusjohtaja Timo Huhtamäki sanoo, että lähivuodet ratkaisevat, miltä metsänomistus ja suojelualueet näyttävät muutaman vuosikymmenen päästä.
Hänen mukaansa asiasta ei kuitenkaan käydä yhteiskunnallista keskustelua.
Vuonna 2025 Luonnonperintösäätiö osti metsiä noin yhdeksän miljoonan euron edestä. Yli puolet rahoituksesta tuli yrityksiltä, mutta myös testamenttilahjoitukset metsien suojeluun ovat kiihtyvässä kasvussa.
– Metsiä tulee tarjolle yhä enemmän perikunnilta, kunnilta ja seurakunnilta. Tietenkin olisi hyvä, jos meillä olisi enemmän rahaa käytössä, Huhtamäki kertoo.
Luonnonperintösäätiö on suojellut jo lähes 8 000 hehtaaria metsää 300 kohteessa ympäri Suomen. Tavoitteena on saavuttaa 10 000 hehtaaria kahden vuoden sisällä.
Timo Huhtamäki näkee metsien suojelussa myönteisen kehityksen. Pienen porukan harrastus on muuttunut laajemmaksi ilmiöksi.
– Jos katson mukana olevia yrityksiä ja tahoja, jotka antavat meille testamentteja, niin se edustaa kaikkia yhteiskuntaluokkia ja kaikenlaisia poliittisia kantoja. Suomessa on tapahtunut selvää luonnonsuojelun valtavirtaistumista, hän iloitsee.
