Neljävuotiaalla australianpaimenkoira Churrolla on pieniä keskittymisvaikeuksia.
Helsingin yliopiston päärakennukseen on kokoontunut kymmeniä näkötutkijoita ympäri maailmaa. Ihmisrakas koira haluaa tervehtiä kaikkia märillä pusuillaan.
Churron omistaja Lasse Leppäkorpi saa touhotuksen loppumaan. Hän pukee koiralle mittalaitteita sisältävän liivin ja isot sukelluslaseja muistuttavat lasit.
Lasit sisältävät uutta tekniikkaa, joka voi pelastaa ihmisiä sokeutumiselta.
Alustavien tutkimusten perusteella uusi tekniikka on jopa 100 kertaa aiempaa tarkempi havaitsemaan suomalaisten yleisimpiin kuuluvaa silmäsairautta glaukoomaa, sanoo ylilääkäri Mika Harju Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
HUS Silmäsairaala, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat parhaillaan aloittamassa kliinistä tutkimusta, jossa laitteen tehoa tutkitaan silmäsairauspotilailla.
Tässä jutussa kerrotaan, mistä uudessa tutkimusmenetelmässä on kyse.
Sokeutta aiheuttava silmäsairaus löydetään liian myöhään
Yli 90 000 suomalaista sairastaa silmänpainetautia eli glaukoomaa. Hoitamattomana se johtaa osittaiseen tai jopa täydelliseen sokeutumiseen.
Se on yksi suomalaisten yleisimmistä näkövaurioita aiheuttavista sairauksista. Glaukoomapotilaista jopa 15 prosenttia sokeutuu molemmista silmistä ja 40 prosenttia toisesta silmästä elämänsä aikana.
Glaukooma etenee salakavalasti, sillä se ei alkuvaiheessa aiheuta oireita. Siksi sitä sairastava ei välttämättä osaa hakeutua ajoissa hoitoon.
Riski sairastumiseen kasvaa 40 ikävuoden jälkeen, minkä takia säännölliset silmälääkäritarkastukset olisivat tärkeitä, vaikka silmälasien tarvetta ei olisi.
Glaukooma voi kuitenkin alkuvaiheessa jäädä myös silmälääkäriltä huomaamatta, sillä nykyisillä tutkimusmenetelmillä sen diagnosointi alkuvaiheessa ei aina ole helppoa.
Kun vauriot lopulta silmälääkärissä huomataan, on osa näkökyvystä usein jo tuhoutunut.
Tähän uusi silmänpohjan tutkimuslaite lupaa muutosta. Sen avulla pystytään aiempaa tarkemmin tutkimaan silmänpohjaa ja siinä mahdollisesti olevia vaurioita.
– Hoito voidaan aloittaa ajoissa ja yksilöllisemmin. Tällöin ihminen voi sokeutumisen sijaan säilyttää näköaistinsa, selittää laitteen kehittämisessä mukana ollut neurobiologian professori Petri Ala-Laurila Helsingin yliopistosta.
Videolla näet, miten Churro suhtautui isojen lasien pukemiseen ja miten se reagoi, kun ne riisuttiin siltä pois.
Pilottitutkimuksessa oikeilla potilailla lupaavia tuloksia
Laitetta on testattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä, kertoo HUS:in glaukoomayksikön vastuulääkäri, ylilääkäri Mika Harju.
– Pilottitutkimus on jo tehty, ja tulokset olivat lupaavia. Nyt on alkamassa mittavampi tutkimus, johon rekrytoidaan enemmän potilaita. Sen avulla näemme kuinka hyvä uusi menetelmä oikeasti on.
Ylilääkäri Mika Harjun mukaan nykyisen diagnosoinnin yhtenä ongelmana ovat väärät glaukooma-epäilyt. Iso osa HUSin silmäsairaalaan tulevista glaukooma-epäilyistä osoittautuu tarkemmissa tutkimuksissa terveiksi.
Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö glaukooma voisi kehittyä heille myöhemmin. Uusi menetelmä voisi auttaa kohdistamaan jatkoseurantaa niihin potilaisiin, joilla olisi suurempi riski sairastua.
Pilottitutkimuksessa uusi menetelmä ei erehtynyt kertaakaan glaukooman tunnistamisessa.
Uusi laite mahdollistaa äärimmäisen heikon valon tutkimisen
Uuden laitteen taustalla on pitkäaikaista perustutkimusta.
Professori Petri Ala-Laurila Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta on työryhmänsä kanssa tutkinut, miten herkästi silmän verkkokalvo aistii valoa. Ala-Laurilalla on tutkimuslaboratorio myös Aalto-yliopiston neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitoksella.
Verkkokalvo sijaitsee silmänpohjassa ja siellä on yli sata eri solutyyppiä. Lähes kaikki silmäsairaudet syntyvät verkkokalvolla.
Sairauksista valtaosa liittyy tiettyyn verkkokalvon solutyyppiin eli ne ovat solutyyppispesifisiä.
Tässä piilee yksi nykyisten tutkimusmenetelmien puutteista.
– Mikään nyt käytössä olevista testeistä ei ole solutyyppispesifinen. Testit tehdään kirkkaissa valoissa, jolloin verkkokalvolla aktivoituu kymmeniä eri solutyyppejä. Kun yhdessä niistä on vaurio, muut kompensoivat sitä ja ihminen pystyy silti näkemään. Siksi silmäsairaus voi jäädä huomaamatta, Ala-Laurila selittää.
Uusi laite on start up -yritys Qamoksen omistamiin patentteihin ja jatkokehitykseen perustuva teknologia.
Toimitusjohtaja Lasse Leppäkorpi yksinkertaistaa sen toiminnan yhteen lauseeseen:
– Sillä luodaan tutkittavan silmiin hyvin himmeitä valosignaaleja, joista syntyvät vasteet yhdistyvät tiettyihin silmäsairauksiin.
Qamos ja Churro esittelivät laseja syyskuun puolivälissä järjestetyssä kansainvälisessä Helsinki Vision-tiedeseminaarissa. Uusi tutkimusmenetelmä voi auttaa ihmisten lisäksi myös koirien silmäsairauksien havaitsemisessa, sillä koirilla ja ihmisillä on pitkälti samat silmäsairaudet.
