Monissa suurissa kaupungeissa hiekoitusauton liikkeet voidaan jäljittää minuutilleen GPS-paikantimen avulla.
Talvinen sää voi olla ulkona liikkuvalle kohtalokas.
Viime marraskuussa Tampereella Pikku Kakkosen puiston kupeessa liukastunut henkilö mursi sääriluunsa. Hän saa kaupungilta 1 500 euroa korvauksia kadun puutteellisen kunnossapidon vuoksi. Vain puolitoista tuntia aiemmin ja noin kymmenen kilometrin päässä Tesomalla toinen henkilö liukastui bussipysäkillä ja mursi lonkkansa. Hän jäi ilman korvauksia.
Tampereen kaupunki saa vuosittain kymmeniä korvaushakemuksia katujen kunnossapidon laiminlyönnistä, mutta korvaa niistä vain osan.
Vuonna 2023 Tampereen kaupungille ilmoitettiin 229 vahingosta, joista 62 oli henkilövahinkoja, kuten liukastumisia. Niistä 14 tapauksessa kaupunki päätyi korvaamaan vahingoista aiheutuneita kuluja reilun 17 000 euron edestä.
Keskimäärin korvauksia maksettiin reilut 1 200 euroa vahinkoa kohden. Selvitimme, kuinka korvauksista päätetään.
GPS-paikannin ratkaisevan tärkeä
Kun kaupungin hoitamilla kaduilla liukastellaan, kaupungilla on vahingonkorvauslain mukaan näyttötaakka osoittaa, että se on huolehtinut kunnossapidosta asianmukaisesti.
Tätä varten urakoitsijoiden kalustoon alettiin asentaa GPS-paikantimia jo toistakymmentä vuotta sitten. Kattavasti kalustoa on seurattu viitisen vuotta.
Kaupunki kykenee paikantimien avulla selvittämään minuutilleen, milloin ja miten kadun kunnosta on huolehdittu. Lisäksi työssä hyödynnetään pöytäkirjoja joihin merkitään käsin tehty työ, kuten portaiden hiekoitus.
– GPS-seuranta on oleellinen asia kun selvitetään, milloin esimerkiksi hiekoitus on tehty. Jos kaupunki on hiekoittanut ajallaan, niin lähtökohtaisesti liukastumisvahinkoa ei korvata, olkoon se kuinka paha tahansa, kiteyttää Tampereen kaupungin rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen.
Tampereen lisäksi GPS-tietoja on hyödynnetty vuosien ajan jo ainakin Helsingissä, Turussa ja Oulussa.
Tesoman esimerkkitapauksessa kaupunki pystyi GPS-paikantimen tiedoilla todistamaan, että bussipysäkin alue oli hiekoitettu vajaa vuorokausi aikaisemmin ja välttyi siten korvauksilta. Sen sijaan Pikku Kakkosen puiston alueella hiekoitus oli virheellisesti jäänyt tekemättä.
Alue ja sää vaikuttavat korvauksiin
Korvauksista päättäessään kaupunki arvioi sään ja kelin muutoksia ja sitä, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet niihin nähden riittäviä.
– Jos ajatellaan, että on ollut kireä pakkassää ja mikään olosuhteissa ei muutu, liukkaudentorjuntaa hiekoittamalla ei välttämättä tarvitse tehdä jatkuvasti, Tietäväinen sanoo.
Marraskuun esimerkkitapausten selvitysten mukaan onnettomuuspäivänä oli pakkasta eikä lunta ollut satanut. Kaupunki katsoi, että bussipysäkin hiekoitus alle vuorokautta aiemmin oli riittävä toimenpide sääoloihin nähden.
Kaupungin kadut ja väylät on luokiteltu kunnossapitoluokkiin, joilla ohjataan töiden kiireellisyyttä. Kaupunki valvoo kunnossapitotöiden tekemistä eli sitä, onko työt toteutettu ajallaan vai olisiko toimeen pitänyt ryhtyä aiemmin. Vilkkailla kulkureiteillä kunnossapitotoimiin ryhdytään matalammalla kynnyksellä, mutta vähemmän käytettyjen paikkojen osalta lähtökynnys on korkeampi. Toimenpiteen viive on tunneista vuorokauteen kelistä sekä kadusta tai alueesta riippuen.
Sitä, onko toimenpiteet tehty ajoissa eli riittävän ripeästi vahinkoon, säähän ja alueeseen nähden, ei ole aina helppoa arvioida.
– Vahingonkorvauskäsittelyn kannalta on joskus hankalaa arvioida ovatko olosuhteet olleet sellaiset, että olisiko kunnossapitotoimiin pitänyt ryhtyä tiettynä aikana, Tietäväinen huomauttaa.
