Kaksi kiinteistönomistajaa vaati kaivosyhtiöltä satoja tuhansia euroja muun muassa kiinteistön arvon alentumisesta ja haitasta kalastukselle.
Kaivosyhtiö Dragon Miningin ei tarvitse maksaa korvauksia Sastamalassa toimivan malmirikastamon lähikiinteistöjen omistajille, katsoo Lupa- ja valvontavirasto (LVV).
Virasto hylkäsi korvausvaatimukset eikä määrää yhtiötä maksamaan korvauksia rikastamon vuoden 1996 jälkeisestä toiminnasta. Tätä edeltävältä ajalta kysymys on jo aiemmin ratkaistu lainvoimaisesti.
Kaksi rantakiinteistön omistajaa vaati korvauksia vesistön virkistys- ja muuhun käyttöön kohdistuneesta haitasta.
Toisen vaatimus oli 184 000 euroa ja toisen runsaat 420 000 euroa korkoineen.
Virasto teki päätöksen asiassa torstaina. Sastamalan Stormin rikastamoa koskevia korvausvaatimuksia on käsitelty vuosikausia eri oikeusasteissa.
Tämäkään päätös ei ole välttämättä lopullinen, koska siitä voi valittaa edelleen Vaasan hallinto-oikeuteen.
Kaivosyhtiö valmis 1 500 euron korvauksiin
LVV:n päätöksen mukaan kaivosyhtiö olisi valmis maksamaan kummallekin valittajalle korvausta 1 500 euroa.
Tämä ei kuitenkaan olisi yhtiön mukaan korvausta jo tapahtuneista vahingoista, vaan mahdollisista tulevista, ruoppauksen aiheuttamista vahingoista.
Kaivosyhtiön mukaan ruoppaus voi mahdollisesti aiheuttaa vahinkoja vesistön virkistys- tai muulle käytölle sedimenttien korkean nikkelipitoisuuden vuoksi.
LVV katsoo, että se ei voi määrätä yhtiön esittämää etukäteiskorvausta. Viraston mukaan vielä ei ole varmaa, täytyykö rantaa ruopata siten, että korvattavaa vahinkoa aiheutuisi.
Korvausvaatimukset jo yli kymmenen vuotta sitten
Korvauksia vaativien asukkaiden mukaan rikastamon toiminta haittaa alueen luonnonvesien käyttöä esimerkiksi uima-, löyly- ja pesuvetenä.
Korvausten vaatijoiden mukaan kiinteistöjen arvo on alentunut.
Toinen asukkaista on muun muassa jättänyt rantasaunan rakentamatta veden huonon laadun vuoksi.
Alun perin asukkaat esittivät korvausvaatimukset jo yli kymmenen vuotta sitten samalla, kun valittivat rikastamolle vuonna 2014 myönnetystä ympäristöluvasta Vaasan hallinto-oikeuteen.
Korvausvaatimukset palautuivat lupaviranomaisen käsiteltäväksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta (KHO) vuonna 2024.
LVV: kuormituksessa epävarmuutta
KHO vaati kaivosyhtiötä selvittämään Rautaveden Evonlahden pintaveden ja sedimenttien mahdollista pilaantumista.
Selvityksen perusteella Evonlahden sedimentissä on alueen luonnolliseen taustatasoon nähden kohonneita metallipitoisuuksia.
Lisäksi selvitys osoittaa, että rikastamon toiminnasta Ekojokeen kohdistunut kuormitus on osaltaan vaikuttanut näihin pitoisuuksiin sekä vuotta 1996 edeltäneenä että sen jälkeisenä aikana.
Erityisesti pohjasedimentin nikkelipitoisuus on selkeästi alueen luonnollista tasoa korkeampi.
LVV:n mukaan rikastamon eri ajanjaksoina aiheuttaman kuormituksen arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta.
– Evonlahden pohjasedimentin koholla olevien metallien suhteen ei myöskään ole tunnistettavissa havaittavia muutoksia, sillä pohjasedimentistä vuosina 1997 ja 2024 määritetyt metallipitoisuudet ovat keskenään hyvin linjassa, LVV:n päätöksessä sanotaan.
Tutkimustulosten perusteella Evonlahden vedenlaadussa, pohjaeläimistössä tai piileväyhteisöissä ei havaittu pohjasedimentin nikkelin tai muiden metallien pitoisuuksista johtuvia muutoksia.
Luvanvastaista toimintaa
Korkein hallinto-oikeus katsoi vuonna 2024, että rikastamotoiminnasta on sen toiminnan aikana johdettu toistuvasti ympäristöön päästöjä muutoinkin kuin vain ympäristönsuojelulain tarkoittamissa poikkeuksellisissa tilanteissa.
Lisäksi KHO:n mukaan kaivosyhtiö jatkoi toimintaansa korotetulla tuotantomäärällä vuoden 2016 jälkeenkin siitä huolimatta, että Vaasan hallinto-oikeus kumosi tuotannon kasvattamista koskevan lupapäätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi.
LVV:n torstaisen päätöksen mukaan luvanvastaisestakaan toiminnasta ei ole ole aiheutunut korvattavaa vahinkoa korvauksia vaatineiden kiinteistöjen omistajille.
