Kukkolankosken koskitilojen omistajuus siirtyi yli sata vuotta sitten valtiolle. Siitä lähtien kalastusoikeus on ollut epäselvä.
Metsähallitus tiedotti torstaina päättäneensä, että Tornionjoen Kukkolankosken kalastusoikeus säilyy paikallisilla.
Taustalla on pitkään jatkunut kiista, joka juontaa juurensa siihen, kun Tornionjoen Kukkolankosken koskitilat myytiin valtiolle yli sata vuotta sitten. Kauppakirjojen tulkinnassa on ollut pitkään erimielisyyttä siitä, siirtyivätkö kaupassa myös kalastusoikeudet.
Metsähallituksen aiempi kanta on perustunut kiinteistöoikeudellisiin lähtökohtiin. Niiden mukaan oikeus kalastaa kuuluu vesialueen omistajalle.
Nyt Metsähallitus on arvioinut asiaa uudelleen ja todennut, että perinnekalastus halutaan turvata ja kalastusoikeus säilyttää paikallisilla, vaikka vedet kuuluvatkin valtiolle.
– Päädyimme ratkaisuun, jossa paikallisten kiinteistönomistajien esittämä näkemys kalastusoikeuksien säilymisestä myyjätahoilla voidaan hyväksyä tässä yksittäistapauksessa, Metsähallituksen erätalousjohtaja Vesa Ruusila toteaa tiedotteessa.
Kalastusoikeudesta on keskusteltu aina maa- ja metsätalousministeriössä asti.
Kulttuuriperinnön jatkuminen tärkeää
Metsähallituksen uudessa arviossa keskeiseksi nousivat historiallisten kauppakirjojen sanamuodot ja niiden tulkinnat.
Ruusila korostaa, että asia koskee Kukkolankosken koskitilan yksittäisten kauppakirjojen tulkintaa. Ratkaisu ei muodosta yleistä linjaa eikä ole sovellettavissa muihin kohteisiin.
Metsähallitus toivoo, että ratkaisu auttaa turvaamaan alueen pitkäaikaisen kulttuuriperinnön jatkumista. Kukkolankoskella on kalastettu siikaa lippoamalla satojen vuosien ajan.
Metsähallitus haluaa myös ratkaisullaan välttää mahdollisen laajan oikeudenkäynnin asiasta.
