Suosittuja pyyntikaloja ovat nyt ahven, hauki, särki ja kuha. Lohisaaliit ovat romahtaneet.
Pyyntikokoisena istutettujen kirjolohien kalastus ei enää kiinnosta vapaa-ajan kalastajia. Metsähallituksen eräpalveluiden viestintäpäällikkö Aku Ahlholm kertoo, että kalastajat kokevat sen olevan jossain määrin keinotekoista pyyntiä.
– Istuta ja pyydä -kalastus tarkoittaa käytännössä sitä, että on esimerkiksi joku lampi, johon istutetaan kirjolohia. Sitten ne pyydetään sieltä pois sen kokoisena kuin istutettiinkin.
Muutos näkyy myös Luonnonvarakeskuksen tilastoissa. Vuonna 2004 kirjolohta pyydettiin 604 tonnia ja vuonna 2024 enää vain 353 tonnia.
Lähdimme Ahlholmin kanssa Temmesjoelle Oulun eteläpuolelle kalaretkelle. Leirinuotion äärellä keskustelimme siitä, miten kalastus on muuttunut.
Kuha leviää pohjoista kohti
Yksi selvä muutos näkyy saaliskaloissa.
– Suomalaiset ovat siirtymässä ehkä osin olosuhteiden pakostakin takaisin valkolihaiseen kalaan. Pyydetään tyypillisiä peruslajeja eli ahventa, haukea, särkeä ja kuhaa, Ahlholm sanoo.
Erityisesti kuhasaaliit ovat lähes kaksinkertaistuneet kahdessa vuosikymmenessä. Vuonna 2004 kuhaa pyydettin 2 265 tonnia, mutta vuonna 2024 kuhaa saatiin jo 4 317 tonnia.
– Kuhahan leviää koko aika hieman pohjoisempaan ja kuhakanta kasvaa siellä, missä kuhaa on vanhastaan. Moni vapaa-ajan kalastaja siirtyy selvästi pyytämään kuhaa entisten suosikkilajien eli lohikalojen sijaan.
Lohisaaliit ovat puolestaan samassa ajassa romahtaneet.
Vuonna 2004 vapaa-ajan kalastajat pyysivät 198 tonnia lohta, mutta kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää puolet vähemmän.
Lämpö sulkee lupamyynnin
Kalastukseen vaikuttaa myös muuttuva ilmasto. Kun vedet keskikesällä lämpenevät, Metsähallitus joutuu usein sulkemaan lohikalakohteita.
Loppukesällä myös Pohjois-Pohjanmaan jokien ja esimerkiksi Kuusamon Oulankajoen vesi voi olla niin lämmintä, että kalastus täytyy lopettaa.
Lohikalat eivät välttämättä selviä väsytyksestä ja vapautuksesta hengissä yli 21-asteisessa vedessä.
– Varsinkin näin heinäkuussa joudumme usein sulkemaan lohikalakohteita. Monin paikoin Suomessakin alkaa kesällä olla yksinkertaisesti liian lämmintä lohikalojen pyyntiin.
Verkkokalastus hiipuu ja saalis vähenee
Yksi selvä trendi vapaa-ajan kalastuksessa on viestintäpäällikkö Aku Ahlholmin mukaan verkkokalastuksen väheneminen. Verkot ovat olleet se pyyntitapa, jolla on saatu parhaat kalansaaliit.
– Sen sijaan heittokalastus yleistyy ja vetouistelu sekä onkiminen ovat edelleen suosittuja, mutta niissä saalismäärät ovat vähäisiä.
Verkkokalastuksen hiipuminen näkyy saalismäärien pienenemisenä. Suomen 1,6 miljoonan vapaa-ajan kalastajan täytyy muutenkin tottua siihen, että saalista ei aina tule.
Potentiaalisesti hyviä kalapaikkoja on Aku Ahlholmin mukaan kuitenkin lähes kaikkialla ja nimenomaan lähellä ihmisasutusta.
– Voi sanoa, että jokaisella suomalaisella on lähin kalapaikka lähes kivenheiton päässä. Tällaisen ajattelun suosio onkin lisääntymässä, että mennään siihen lähelle eikä lähetä merta edemmäs kalaan.
Meidän lyhyen kalaretkemme saalis oli yksi ahven. Se päästettiin takaisin vapauteen.
