Uusimmat Uutiset

Katso Lisää
Ozempicin kääntöpuoli: kilot voivat palata nopeasti | Terveys

Lihavuuslääkkeen pitäisi olla vain tuki pysyvälle elintapamuutokselle, ei sen korvike, sanoo Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen.The BMJ:ssä julkaistun tutkimuksen mukaan paino palautuu ennalleen keskimäärin 1,7 vuodessa lääkehoidon päätyttyä.Painonpudotus ja tuloksissa pysyminen on vaikeaa myös evoluution vuoksi.Lihavuudenhoitolääke Ozempic vaikuttaa aivojen kylläisyyskeskukseen ja vähentää ruokahalua. Tämä kuulostaa helpolta oikotieltä hoikkuuteen.Ei siis ole mikään ihme, että laihdutuslääkkeet ovat kasvattaneet suosiotaan ja niitä käyttää jo yli 100 000 suomalaista.Yle aamussa vieraillut Kelan asiantuntijalääkäri Pia Pajunen kuitenkin huomauttaa, että lihavuus on elintapasairaus, jota pitäisi hoitaa pitkäaikaisella elintapamuutoksella. Tämän rinnalla voi toimia myös lääkekuuri, jos lääkäri niin arvioi.– Lääkkeen käyttö pitäisi suunnitella pitkäaikaiseksi osaksi hoitoprosessia. Lääkehoito vain tukee…

Puolassa syntyi kääpiövirta­hepovauva – hellyyttävällä videolla se syö, peseytyy ja loikoilee | Uutisia lyhyesti

Afrikan uhanalaisiin kuuluva laji on kasvanut uudella yksilöllä.Gdanskin eläintarhassa Puolassa on syntynyt naaraspuolinen kääpiövirtahepo.Naaraspuolinen yksilö syntyi osana kääpiövirtahepojen kasvatus- ja suojeluohjelmaa, jossa sen vanhemmat Sapo ja Malela olivat mukana.Uutistoimisto Reutersin julkaisemalla videolla näkyy, kuinka pienokainen peseytyy, pureskelee syötävää ja loikoilee toisen kääpiövirtahevon läheisyydessä.Uutta jälkeläistä ei ole vielä nimetty. Ajan karttuessa tulokkaasta kasvaa huomattavasti pienempi kuin tavallinen virtahepo, joka voi painaa jopa 4 000 kiloa.Uhanalainen kääpiövirtahepojen laji elää pääasiassa Länsi-Afrikassa. Luonnossa uskotaan elävän vain muutama tuhat yksilöä.Kääpiövirtahepojen laji sai huomiota vuonna 2004, kun Thaimaassa syntynyt kääpiövirtahepo Moo Deng nousi internetsensaatioksi ja hurmasi ihmisiä ympäri maailmaa.Lähde: Reuters

70-vuotias voimalaitos suljetaan Kaakkois-Suomessa – meritaimen pääsee vuosikymmenten jälkeen kutuvesilleen | Kotimaa

Lappeenrannassa pienen yksityisen voimalaitoksen sähköntuotanto loppuu, kun paikalle rakennetaan reitti uhanalaiselle meritaimenelle.Erittäin uhanalaisen meritaimenen elinmahdollisuudet paranevat Kaakkois-Suomessa.Urpalanjoen viimeinen nousueste, Joutsenkosken pato, puretaan osittain. Tämä avaa kalalle reitin lisääntymisalueille.Samalla lopettaa toimintansa yli 70-vuotias Joutsenkosken voimalaitos.Kaakkois-Suomeen on syntymässä uusi meritaimenen elinmahdollisuuksia parantava vesireitti.Reitti on tarkoitus avata mahdollisesti jo lähikuukausina, kun kalojen nousua Urpalanjoessa vuosikymmenet estänyt Joutsenkosken voimalaitos suljetaan.Meritaimen on erittäin uhanalainen vaelluskala, joka pystyy lisääntymään vain makean veden joissa. Kutuaikojen ulkopuolella laji elää yleensä meressä.Suomen ja Venäjän rajalla kiemurteleva Urpalanjoki on vajaat sata kilometriä pitkä. Joki laskee mereen Viipurinlahden kohdalla.Nyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen suunnitelmana on purkaa Joutsenkosken pato osittain, jotta kalojen eteneminen onnistuu.…

Puutiaiskausi käynnistyi – Turun yliopisto pyytää taas punkkipostia | Varsinais-Suomi

Yliopisto uusii punkki­tutkimuksen, johon tarvitaan eläviä punkkeja. Tietoa toivotaan löytyvän erityisesti uudesta punkkien kantamasta bakteerista.Puutiaiskausi on alkanut tässä kuussa eteläisessä Suomessa ja Ahvenanmaalla, muistuttaa Turun yliopisto.Aktivoituvien puutiaisten myötä palaa myös puutiaisvälitteisten tautien riski. Taudinaiheuttajia selvittääkseen tutkijat pyytävät tänä vuonna kansalaisia lähettämään kohtaamiaan puutiaisia Turun yliopistolle tutkittavaksi.– Puutiaiset kantavat taudinaiheuttajia tasaisesti läpi aktiivisuuskauden, eli myös kevään ensimmäisistä puutiaisista noin viidesosa kantaa Borrelia-bakteereita. Puutiaisia on kuitenkin tavallisesti eniten liikkeellä touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa, joten riski on silloin korkeimmillaan, sanoo puutiaistutkija, dosentti Jani Sormunen Turun yliopiston tiedotteessa.Suomen puutiaiset kantavat borrelioosia aiheuttavien Borrelia-bakteereiden ja puutiaisaivotulehdusta aiheuttavan viruksen (TBE-virus) lisäksi myös lukuisia muita, osoitettuja tai epäiltyjä…

Mika sai laihdutuslääkereseptin viidessä minuutissa | MOT

Lääkärin chattivastaanotto kesti reilut viisi minuuttia. Muutaman tunnin kuluttua Mika oli ostanut laihdutuslääkkeen apteekista ja pistänyt sen ihon alle.Näin nopeasti Mika, 35, pääsi käsiksi suosittuun laihdutuslääke Ozempiciin.– Resepti vaan kouraan ja apteekin kautta kotiin, Mika kertoo.Hän esiintyy tässä jutussa pelkällä etunimellään, koska aihe käsittelee arkaluontoisia terveystietoja. Ylen MOT on nähnyt Mikan ja lääkärin viestit.Joulun jälkeen Mika halusi aloittaa elämänmuutoksen, jälleen kerran. Aiemmin hän oli saanut karppauksella karistettua 30 kiloa. Ne tulivat kuitenkin takaisin. Aloittaessaan laihdutuslääkkeen 185-senttinen Mika painoi 120 kiloa.Tällä kertaa hän halusi kokeilla hehkutettua Ozempicia, koska oli kuullut, että reseptin voisi saada vaivatta chatista.– Miksi ei. Olen ”kaikki mulle…

Pohjois-Suomen kevättulvat ovat historialliset – asiantuntijan mukaan vastaavaa ei ole nähty yli sataan vuoteen | Kotimaa

Sateet ja lämmin sää nostavat nyt jokien pintoja. Kevättulva on huipussaan Etelä-Suomesta aina Oulun korkeudelle asti. Kalajoella kevättulva on historiallinen.Viikonlopun sateet, lämmin sää ja sulava lumi ovat nostaneet jokien pintoja Suomessa laajalla alueella.Tulvahuiput ovat nyt tavallista pienempiä, mutta niitä kirjataan nyt poikkeuksellisesti Etelä- ja Länsi-Suomen jokialueilta aina Oulun korkeudelle asti.Lapin elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Riku Sanaksenahon mukaan tilanne on hyvin harvinainen.– Kalajoella tulva on nyt aikaisemmassa kuin yli sataan vuoteen. Siikajoella vastaavaa ei ole havaittu 50 vuoteen.Sanaksenaho kertoo, että tulvien kokoluokkaa seurataan herkemmin kuin niiden ajoitusta, mutta siitäkin on tietoa tarjolla.Esimerkiksi Kalajoella tulvahuippujen seuranta ulottuu vuoteen 1911.Suomen ympäristökeskuksen tutkija Harri Myllyniemen mukaan…

Valkoisen talon kansliapäälliköllä todettu syöpä | Uutisia lyhyesti

Valkoisen talon kansliapäälliköllä Susie Wilesilla on syöpä, kertoo Yhdysvaltain presidentti Donald Trump Truth Social -viestipalvelussa.Trumpin mukaan Wilesilla on todettu rintasyöpä. Presidentti sanoo, että syöpä on todettu varhaisvaiheessa ja Wilesin ennuste on hyvä. Trumpin mukaan hoidot alkavat heti, ja Wilesin tarkoituksena on jatkaa työssään lähes täysipäiväisesti niiden aikana.Trump ylistää viestissään Wilesia yhdeksi tärkeimmistä neuvonantajistaan ja sanoo olevansa varma, että tämä tervehtyy pikaisesti.

Merivartiosto pelasti kuutin viikonloppuna | Uutisia lyhyesti

Loukkaantunut kuutti havaittiin lauantaina Rönnskärin eteläpuolella.Suomenlahden merivartiosto pelasti kuutin lauantaina. Merivartioston partio havaitsi loukkaantuneen kuutin jäällä Rönnskärin eteläpuolella. Partio otti kuutin kyytiin ja kuljetti Porkkalan merivartioasemalle, mistä eläin kuljetettiin edelleen jatkohoitoon Korkeasaaren eläintarhaan.

Laulamisella yhteys jopa aivojen rakenteeseen, paljastaa uusi suomalaistutkimus | Terveys

Kuorolaulu on yhteydessä aivojen rakenteeseen, selviää Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.Mitä pidempään kuorossa on laulanut, sitä vahvempia ovat aivoalueiden väliset yhteydet.Yli 60-vuotiailla harrastus on yhteydessä erityisesti muistille tärkeisiin aivoalueisiin.Musiikki voi tukea ikääntyvien aivojen terveyttä sekä hyvinvointia.Kuutisenkymmentä kuorolaista pyörittelee käsivarsiaan, pärisyttää huuliaan ja toistaa hei-huudahduksia eri äänenkorkeuksilta.Ilolaulu-kuoro on aloittamassa harjoituksiaan helsinkiläiskoulun salissa. Kerran viikossa kokoontuva Ilolaulu on musiikin ammattilaisen vetämä harrastajakuoro.– Kun tulee tänne, muu jää pois mielestä, kuorossa parin vuoden ajan laulanut Jaana Ritola sanoo.– Yhdessä tehdessä musiikillinen kokemus moninkertaistuu, kasvaa ja laajenee. Se tuo yhteen, IIolaulun kuoronjohtaja Asta Levy pohtii kuorolaulun vetovoimaa.Ilolaulu-kuoron laulajat kertovat videolla, mikä heitä vetää kuorolaulun pariin ja…

Erävalvonta lisääntyi selvästi viime vuonna – myös rikostutkinnat kasvoivat | Uutisia lyhyesti

Esitutkintaan päätyi 54 rikosasiaa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisvuonna. Metsähallitus pelkää törkeiden tapausten jäävän pimentoon.Metsähallituksen erätarkastajat tavoittivat viime vuoden aikana lähes 9 200 luonnossa liikkujaa, kertoo Metsähallituksen erävalvontaraportti. Määrä kasvoi selvästi edellisvuodesta, sillä vuonna 2024 tarkastettiin noin 6 800 asiakasta. Raportin mukaan yli yhdeksän luonnossa liikkujaa kymmenestä sai erävalvonnalta puhtaat paperit.Tarkastuksissa paljastui 585 rikettä, joista 54 päätyi rikostutkintaan. Edellisvuonna esitutkintaan päätyi 31 tapausta, joten kasvua oli lähes 75 prosenttia. Sakolla käsiteltävien tapausten määrä laski 156:sta 132:een. Huomautusten määrä kasvoi 270:stä 399:ään.Eniten rikosilmoituksia kirjattiin metsästyksen valvonnassa, eniten sakkoja maastoliikenteen valvonnassa ja eniten huomautuksia kalastuksen valvonnassa. Maakunnista Lapissa oli eniten rikkeitä…