Metsästäjäliiton mukaan villisikakanta kasvaisi ilman metsästystä 40–50 prosentilla vuodessa.
Pohjalaismaakunnissa on metsästetty elokuun alun jälkeen jo lähes 40 villisikaa.
Riistakeskus Pohjanmaan alueella on kaatunut 33 ja Rannikko-Pohjanmaalla 6 villisikaa, selviää Riistakeskuksen saalisseurantasivustolta.
Pohjanmaan kaatomäärä on riistakeskusalueiden tilastoissa maan kolmanneksi suurin. Eniten villisikoja on metsästetty elokuun alun jälkeen Kaakkois-Suomessa, toisena tulee Uusimaa.
Pohjalaismaakunnista löytyy villisikatihentymä Suupohjan alueelta Kauhajoen ja Isojoen suunnalta.
Koko maassa tarkastelujaksolla 1.8.–14.10.2026 villisikasaalis on 321 yksilöä, kun se viime vuonna vastaavaan aikaan oli 302 villisikaa.
Tänä vuonna villisikaa ei ole voitu metsästää tartuntavyöhykkeellä, joten metsästyksen lisäys on merkittävä muualla Suomessa, huomautetaan Metsästäjäliiton tiedotteessa.
– Pyynnissä on muualla maassa onnistuttu hyvin. Harvemman villisikakannan alueella nähdään selvä pyynnin tehostuminen, sanoo Metsästäjäliiton afrikkalaisen sikaruton vastuuhenkilö Teemu Simenius.
Villisikajahdin voi yhdistää hirvijahtiin
Suomen ensimmäiset sikaruttotartunnat havaittiin heinäkuun lopulla Virolahdella.
Metsästäjäliitto katsoo, että villisikojen näytepalkkiot tulee maksaa metsästysseuroille yksittäisten metsästäjien sijaan.
Näin turvataan avoin tiedonkulku ja hyvä yhteistyö, kun kukaan ei panttaa havaintoja oman edun tavoittelun vuoksi, liitto kertoo tiedotteessaan.
– Liitto kannustaa seuroja koko maassa metsästämään villisikoja myös hirvijahdin yhteydessä. Mahdolliset näytepalkkiot voi käyttää yhteisiin kuluihin, kuten hirven lupamaksuihin, kannustaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Metsästäjäliitto arvioi Suomen villisikakannaksi tällä hetkellä 2 500 yksilöä.
Metsästäjäliiton mukaan ilman metsästystä villisikakanta kasvaisi 40–50 prosenttia vuodessa. Nyt tavoitteena on puolittaa nykyinen kanta.
