Työpaikoille on kännyköiden ja läppärien mukana hiipinyt uudenlainen työtehon jarruttaja. Erilaiset nettiriippuvuudet ovat alkaneet yleistyä työelämässä.
– Ehkä kerran viikossa tapaan uuden henkilön, joka tulee vastaanotolleni rahapeliriippuvuuoden vuoksi, sanoo päihdehoitaja Mervi Malin-Santos terveydenhoitoyritys Mehiläisestä.
Hänen mukaansa rahapeliriippuvuuden jälkeen toiseksi yleisin ongelma on liiallinen pornon käyttö. Tällaisia tapauksia Malin-Santoksen työssä tulee vastaan joka kuukausi.
Terveydenhuollossa on havahduttu kasvavaan ongelmaan.
– Riippuvuudet ovat vielä pieni, mutta kasvava ongelma, koska niitä ei tunnisteta työpaikalla, ei työterveyshuollossa, eivätkä ihmiset itse hakeudu hoitoon ennen kuin kokevat olevansa oikeasti jo niin ongelmissa, että on pakko hakea apua, Malin-Santos kertoo.
Päihdehoitaja Mervi Malin-Santos kertoo oheisella videolla uudesta pilotista, rahapeliriippuvaisten nettiryhmästä:
Työnantajilla ei tietoa
Nettiriippuvuus voi heikentää työtehoa ja syödä työaikaa, mutta siitä ollaan yleensä visusti hiljaa, myös työnantajan suuntaan, koska rahapeleistä koituu helposti isoja rahatappioita. Harva – jos kukaan – rehvastelee töissä nettipornostakaan.
Totaalihiljaisuuden vahvisti kolme suurta työnantajaa, joilta Yle kysyi nettiriippuvuudesta: konepajayhtiö Metso, Tampereen kaupunki ja Tulli. Viesti oli kaikilta sama: nettiriippuvuus ei ole noussut niissä mitenkään esille.
Yrittäjäjärjestö Suomen Yrittäjiinkään ei ole kantautunut kysymyksiä nettiriippuvuudesta oman jäsenkunnan suunnalta eli pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä.
Jos työntekijä ei itse kerro, niin esimerkiksi turvallisuusviranomaisten ja yleensäkin valtion henkilöstön mahdolliset rahapeliriippuvuudet voivat paljastua säännöllisissä turvaselvityksissä esimerkiksi luottotietojen menetyksen kautta.
Puoliso voi patistaa
Malin-Santos näkee kuitenkin ongelman kasvun omassa työssään. Asiakkaat ovat olleet kaikenikäisiä miehiä kaikista ammateista. Malin-Santoksen mukaan yksikään ei ole tullut työnantajan lähettämänä, vaan aina omasta aloitteesta.
– Tai sitten puoliso on kehottanut etsimään apua, Malin-Santos kertoo.
Nettiriippuvaisten ja netin riskikäyttäjien kokonaismääristä ei ole tarkkaa tietoa. Malin-Santoksen mukaan osuus pyörii kymmenen prosentin kahta puolta koko väestöstä. Se tarkoittaisi puolta miljoonaa ihmistä, jotka jo ovat tai ovat ainakin suuressa riskissä joutua netistä riippuvaiseksi.
– Riippuvuuskäyttäytyminen on sitä, että se alkaa jo haitata jollain tavalla muuta elämää, Malin-Santos selvittää.
Estot vuotavat
Kännyköihin ja läppäreihin voidaan asentaa estoja torppaamaan pääsyn esimerkiksi rahapelisivuille, mutta estojen kiertäminen on Malin-Santoksen kuuleman mukaan helppoa.
– Edes puhelimeen asennettavat maksulliset versiot eivät ole aukottomia, eivätkä pelitilien sulkemiset auta, koska aina voi avata uusia.
Ja vaikka työnantaja virittäisi estoja työsuhdepuhelimeen, niin toisessa taskussa voi kantaa mukanaan yksityiskännykkää ja pelata sillä.
– Estojen laitto ei ole ratkaisu, vaan vain hidaste, Malin-Santos tähdentää.
Riippuvaisille ryhmä
Mehiläisessä aloitti heinäkuussa uusi rahapeliriippuvaisten pilottiryhmä. Osallistujia on kerrallaan 4-6, ja ryhmää on ohjaamassa kaksi päihdehoitajaa.
Ensikokemukset yhteisistä nettikokoontumisista ovat rohkaisevia. Malin-Santoksen mukaan tärkeintä siinä on vertaisuus.
– Monesti ajatus on, että vain minä olen joutunut tämmöiseen tilanteeseen. Kun sitten kuulee, että on muitakin, se jotenkin lievittää stigmaa ja häpeää ja kaikkea, mitä siihen liittyy, Malin-Santos kertoo.
Silti riippuvaisuudesta paraneminen on hidasta ja takapakkeja tulee.
– Retkahdukset ovat hyvin tavallisia, mutta ne ovat hyödyllistä materiaalia hoitoon, koska niistä opitaan.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
