Rökäletappion kärsineissä perussuomalaisissa kytee pettymys rooliin hallituksessa: ”Nyrkkeilysäkki” | Alue- ja kuntavaalit 2025

– Totta kai vaaleja on aina mukavampi voittaa kuin hävitä.

Näin tokaisi silmin nähden pettynyt perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, kun alue- ja kuntavaalien ennakkoäänten tulokset läsähtivät ruutuun sunnuntai-iltana Helsingin Apollossa.

Perussuomalaiset menetti viime kuntavaaleihin verrattuna 170 000 ääntä. Aluevaaleissa äänimäärä laski yli 53 000:lla.

Puoluejohdon lisäksi pettynyttä on myös kenttäväki.

Yle selvitti piirijohtajien näkemyksiä vaalitappion syistä ja seurauksista. Keskusteluja käytiin yhdeksän piirijohtajan kanssa kuudestatoista.

Puolueen paikallistoiminnasta vastaavat johtajat eivät halunneet pohtia puolueen tilannetta julkisuudessa nimellään näin pian vaalien jälkeen.

Yksi piirijohtajista tiivisti tunnelmat niin, että perussuomalaisista on tullut ”nyrkkeilysäkki”, joka ottaa iskut vastaan hallituksen puolesta.

Kovasanaisimmat piiripomoista ovat siltä mieltä, että puolueen tulisi pysähtyä nyt pohtimaan, mitä perussuomalaiset puolueena tavoittelee ja miksi.

Eräs heistä katsoo puolueen kadottaneen juurensa ja menneensä vikaan yrittäessään ”matkia muita puolueita”.

Lähes kaikki Ylen kuulemat piiripomot pitivät hallituspolitiikkaa isoimpana yksittäisenä syypäänä vaalien tulokseen.

Ennakkotietojen mukaan osa puolueen tukijoista jäi vaalipäivänä kotiin, mutta moni hyppäsi muiden puolueiden kelkkaan. Eduskuntavaaleissa perussuomalaisia tukeneita äänestäjiä siirtyi kokoomuksen ja keskustan lisäksi myös SDP:n kannattajiksi.

Tilanne on monin tavoin ”nyky-perussuomalaisille” uusi. Edellisen kerran hallitusvastuu painoi vuoden 2017 kuntavaaleissa, joissa saavutetun mittavan vaalitappion jälkeen puolueen rivit hajosivat.

Puolue on nyt ensimmäistä kertaa nahkansa luomisen jälkeen hallitusvastuussa.

Oppositio pääsi vaalitentistä toiseen kurmuuttamaan hallitusta muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvista säästöistä. Iskua tästä näytti ottavan enemmän perussuomalaiset kuin pääministeripuolue kokoomus.

Vaikka kokoomus menetti molemmissa vaaleissa ykköspaikan, se onnistui pääministeripuolueena hyvin poikkeuksellisessa tempussa: puolue kasvatti kannatustaan kuntavaaleissa.

Tuki valtiovarainministeri, puolueen puheenjohtaja Riikka Purralle näyttäytyy piiripomojen puheissa pääosin vankkumattomana. Harva myöskään pistäisi vaihtoon nykyistä puoluesihteeriä Harri Vuorenpäätä. Perussuomalaisten puoluekokous järjestetään kesäkuussa.

Purran katsotaan pääasiassa selviytyneen vaikeassa ja paineistetussa tehtävässä hyvin. Hänen kuvataan tehneen pääministeripuolue kokoomuksen puolesta ”likaisen työn” puolustaessaan hallituksen leikkauslinjaa.

Leikkauksille kasvot antaneen Purran lisäksi myös sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) on ollut toistuvasti myrskyn silmässä kummastusta herättäneiden lausuntojensa takia. Juuso oli pitkällä sairauslomalla aivan vaalien alla. Valtiovarainministerin ja keskeisen sote-ministerin salkun ”PR-kakkua” kuvataan muhkeaksi.

Enemmistö katsoo, että kannatuslasku on hinta joka täytyy vain maksaa, kun puolue ”tekee oikeita asioita” hallituksessa. Velkaantuminen tulee saada taittumaan, ja se edellyttää kovia päätöksiä.

Jotkut kuitenkin katsovat, että vaalituloksesta pitäisi ottaa opiksi: leikkauslinja ei ole kaikkien perussuomalaisten kannattajien mieleen ja puolueen pitäisi kuunnella tätä herkällä korvalla. Edistää pitäisi myös työntekijöiden asemaa.

Puolueen jatkoa hallituksessa ei kyseenalaista kukaan.

Jos näistä vaaleista ei oteta opiksi, kolmansista opitaan, eräs katsoo. Perussuomalaisten kannatus jäi myös viime vuonna eurovaaleissa vain 7,6 prosenttiin. Kahden vuoden päästä edessä on eduskuntavaalit.

Hallitusvastuun painamisen lisäksi kentällä moni katsoo, että puolueen viesti ja sen välittäminen vaatii terävöittämistä. Eräs piirijohtaja kuvaa puolueen viestin hukkuneen ”eikä se ole erottunut edukseen”.

Moni katsoo, että myös puolueen olisi pitänyt pystyä selkeämmin kertomaan omista onnistumisistaan alue- ja kuntatasolla sekä perustelemaan paremmin, miksi hallituksen valtakunnan politiikassa tekemiä leikkauksia tarvitaan.

Oppositio onnistui oman sanomansa läpipuskemisessa paremmin, puolueessakin myönnetään, vaikka samalla heitä syytetään katteettomien lupausten tekemisestä.

Jotkut piirijohtajat toteavat vaalitulokseen vaikuttaneen sen, että puolue lähti vaaleihin altavastaajan asemasta.

Perussuomalaisten identiteetti on ollut olla ”ärhäkkä” hyökkääjä, joka on nyt joutunut asettumaan puolustusasemiin.

Puolueen puheenjohtajan suulla on toistuvasti ilmaistu, että alue- ja kuntavaalit ovat perussuomalaisille hankalat. Samaa on sanottu eurovaaleista.

Tässä yhteydessä on viitattu usein siihen, että perussuomalaisten äänestäjille tärkeät kysymykset liittyvät ennen kaikkea esimerkiksi maahanmuuttoon ja puolustukseen, joista isoimmat päätökset tekee eduskunta.

Osa kenttäväestä katsoo, että perustelu vaalitappioille ei kestä vettä – saihan puolue vuoden 2021 kuntavaaleissa 14,5 prosentin kannatuksen ja eurovaaleissakin vuonna 2019 kannatus kipusi 13,8 prosenttiin.

Sen sijaan vaalitulokseen heijastui myös ehdokashankinnan takkuaminen. Etenkin kuntavaalien ehdokashankinta oli tällä kertaa poikkeuksellisen vaikeaa. Perussuomalaisten ehdokasmäärä tipahti yli kahdellatuhannella.

Kenttäväki esittääkin konkreettisen toiveen: puolueen tulisi satsata aiempaa enemmän järjestötoimintaan. Esimerkiksi kaikille piiritoimistoille tarvittaisiin vähintään yksi palkattu työntekijä.

Osa ajattelee vaalituloksen kielivän vain tavallisesta politiikan aaltoliikkeestä: hallitusvastuu rokottaa ja sen jälkeen taas kannatus lähtee nousuun. Ei siis mitään syytä hötkyillä.

Jotkut taas miettivät, että takkiin on jo tullut eikä takaisinpäinkään pääse.

Perussuomalaiset ja kokoomus eivät ole yksi ja sama puolue, eräs piiripomo huomauttaa. Uusi tilanne vaatii puolueelta myös uudenlaista strategiaa.