Sadat avovangit kunnostavat kansallispuistoja eri puolilla Suomea. Metsähallituksen mukaan pieni säästö avolaitosrahasta johtaisi kohtuuttomiin vaikeuksiin niin retkeilijöillä kuin vangeilla.
Valtion säästöt voivat heikentää rajusti etenkin Etelä-Suomen kansallispuistojen retkeilymahdollisuuksia. Näin arvioi Metsähallitus.
Ympäristöministeriöltä saamansa perusrahoituksen ohella Metsähallitus on saanut pienen siivun oikeusministeriön alaisesta avolaitosrahasta. Tämän avulla se on viime vuosina vastannut noin sadan vangin työllistämisestä vuosittain.
Avolaitosrahan avulla avolaitosvangeille on järjestetty kuntouttavaa työtoimintaa. Vangit ovat pitäneet kansallispuistoja kunnossa ja esimerkiksi tyhjentäneet taukopaikkojen käymälöitä, uusineet pitkospuita ja raivanneet vieraslajeja.
Metsähallituksen tehtävä on käyttää, hoitaa ja suojella valtion maa- ja vesialueita. Se ylläpitää tuhansia retkikohteita ja taukopaikkoja eri puolilla Suomea.
Vankien kuntouttava työtoiminta on maksanut vuodessa noin neljä miljoonaa euroa. Osan on kuitannut Metsähallituksen omarahoitus, osan Rikosseuraamusviraston kanavoima avolaitosraha.
Suositut kansallispuistot kärsisivät
Metsähallituksessa käytiin viime vuonna muutosneuvottelut, jonka seurauksena 43 työntekijää irtisanottiin: 39 Luontopalveluista, neljä Metsähallituksen konsernipalveluista.
Luontopalvelujen rahoitus on tänä vuonna 11 miljoonaa edellisvuotta pienempi.
Nyt Metsähallitus on huolissaan myös mahdollisista oikeusministeriöön kohdistuvista leikkauksista. Rikosseuraamuslaitoksen osalta säästöt on ehdotettu avolaitostyöt-määrärahaan.
Metsähallituksen mukaan avolaitosrahaan kohdistuvien säästöjen seurauksena yhteensä jopa 70 taukopaikkaa ja 90 reittikilometriä jouduttaisiin sulkemaan 13 kansallispuistossa ja muussa luontokohteessa.
Vankityöstä vastaava Metsähallituksen tuoteomistaja Anssi Riihiaho arvioi, että heikennykset voisivat vaikuttaa jopa 1,5 miljoonan retkeilijän arkeen.
Muutoksia olisi tulossa Seitsemisen, Helvetinjärven, Nuuksion, Sipoonkorven, Teijon, Kurjenrahkan, Liesjärven, Torronsuon, Isojärven, Leivonmäen, Pyhä-Häkin, Salamajärven ja Puurijärvi-Isosuon puistoissa. Lisäksi muutoksia voi tulla esimerkiksi Evolla, Aulangolla ja Vallisaaressa.
Metsähallitus pystyisi ylläpitämään vain murto-osan niiden olemassa olevista retkeilypalveluista.
Riihiahon mukaan yhteiskunta hyötyy vankien työstä myös muuten.
– Jokainen rikoskierteestä työelämään palautuva vanki tuo yhteiskunnalle jopa miljoonan euron säästöt. Parhaimmillaan tämä yhteistyö siis maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti vankeinhoidon säästöinä ja luonnon hyvinvointivaikutuksina kansalaisille.
Ensimmäisiä rehellisiä töitä
Monelle vangille työ kansallispuistossa voi olla Riihiahon mukaan ensimmäinen rehellisistä töistä saatu työkokemus.
– Työ on toisinaan raskasta eikä esimerkiksi käymälöiden tyhjentäminen ole erityisen mielekästä, mutta työt ovat silti olleet haluttuja. Tiedän useita meillä töissä olleita entisiä vankeja, jotka ovat tässä elämäntapamuutoksessa onnistuneet, Riihiaho sanoo.
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Minna Piispa sanoo, että säästöehdotus koskee avolaitostyötä.
– Vangeille maksettaviin palkkoihin ei ole oikeusministeriön kehysehdotuksessa kohdennettu säästöjä, joten Rikosseuraamuslaitos voi jatkossakin tarjota vankityötä ilmaiseksi tilaajille, Piispa sanoo.
Vankipalkkojen lisäksi määräraha on mahdollistanut kuitenkin rakennusten ja ympäristöjen rakentamis-, korjaus- ja hoitotöihin sisältyvien muiden menojen kattamisesta sopimisen.
Jos raha jää pois, vankityö on vaarassa loppua monista paikoista.
