torstai, 9 toukokuun

Tavoitteena on tuottaa vetyä ja ammoniakkia niin paljon, että Suomesta tulisi omavarainen ammoniakin tuotannossa. Se lopettaisi lannoitteiden raaka-aineiden tuonnin Venäjältä kokonaan.

Havainnekuva Green North Energyn suunnittelemasta Porin ja Kemin vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksesta. Kuva: Green North Energy

Jari Tanskanen,

Emmi Siljamäki,

Esa Syväkuru

Suomalainen Green North Energy suunnittelee vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitosten rakentamista Poriin ja Kemiin. Laitoksissa hyödynnettäisiin Naantaliin rakennettavan vety- ja ammoniakkilaitoksen konseptia.

Samalla Suomesta tulisi omavarainen lannoitteissa tarvittavan ammoniakin valmistamisessa, ja raaka-aineiden tuonti Venäjältä loppuisi. Ammoniakkia on tuotu Venäjältä Suomeen koko Ukrainan sodan ajan, koska sitä ei ole suuria määriä mahdollista saada Suomeen muualta.

Yritys suunnittelee Naantaliin vastaavaa tuotantolaitosta, joka olisi mallina myös Porin ja Kemin laitoksille. Naantalissa tuotanto on tarkoitus käynnistää vuoden 2027 lopulla.

Porin ja Kemin laitokset valmistuvat aikaisintaan 2030-luvun alkupuolella.

– Kun kaikki kolme laitosta ovat toiminnassa, me pystymme tuottamaan ammoniakkia sen verran, mitä Suomeen tällä hetkellä tuodaan, sanoo toimitusjohtaja Jussi Ylinen Green North Energystä.

Toimitusjohtaja Jussi Ylinen Green North Energystä sanoo, että ammoniakin tuotannossa Suomi olisi omavarainen siinä vaiheessa, kun Naantalin, Porin ja Kemin tuotantolaitokset valmistuvat.

Jokainen suunnitteluista laitoksista maksaisi noin 600 miljoonaa euroa.

Green North Energyn tarkoituksena on tuottaa vihreitä polttoaineita ja kemikaaleja uusiutuvalla sähköllä. Laitosten tarvitsema tuulienergia on tarkoitus saada pääasiassa merialueelle rakennettavista merituulivoimaloista.

Ammoniakista laivojen polttoainetta ja lannoitteita

Laivaliikenteen päästöt ovat kasvussa, kun merillä kulkee yhä enemmän aluksia. Samaan aikaan maatalous on merkittävä ympäristön kuormittaja.

Molempiin haasteisiin löytyy ratkaisu uusiutuvalla energialla tuotetusta vihreästä ammoniakista.

Varustamot etsivät tällä hetkellä uusia polttoaineita, joilla lasteja voitaisiin kuljettaa mahdollisimman vähäpäästöisesti. Vihreän ammoniakin ja vihreän metanolin odotetaan korvaavan vähitellen dieselin laivojen polttoaineena.

Lue lisää: Merillä alkaa mullistus – vihreästä ammoniakista on tulossa laivojen uusi polttoaine

Tällä hetkellä suurin osa ammoniakista käytetään lannoitteiden valmistamiseen.

Ruoantuotannossa ammoniakki onkin korvaamaton raaka-aine ja sitä käytetään typpilannoitteiden valmistukseen. Lannoiteita tarvitaan lisäämään typen määrää maaperässä ja samalla parantamaan kasvien ravinteiden saantia.

Suomen typpilannoiteteollisuus on täysin riippuvainen ammoniakin tuonnista, siis käytännössä Venäjältä tulevasta ammoniakista. Venäjä on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin ammoniakin tuottaja.

Pelkästään Naantaliin valmistuva laitos parantaa merkittävästi Suomen huoltovarmuutta, sillä sen tuotanto voi korvata jopa puolet ammoniakin tuonnista.

– Edellisessä energiakriisissä nähtiin, että kun maakaasun hinta lähti nousuun, niin ammoniakin ja muiden lannoitteiden hinnat nousivat voimakkaasti. Oikeassa kriisissä on kyse siitä, että onko ammoniakkia edes saatavilla, sanoo Jussi Ylinen.

Tampereen verran sähköä

Naantaliin, Poriin ja Kemiin suunniteltavat laitokset tulevat tarvitsemaan valtavan määrään uusiutuvaa energiaa, eikä nykyinen uusiutuvan sähkön tuotanto riitä uuden teollisuuden tarpeisiin.

– Naantalin kokoinen laitos tulee käyttämään lähes Tampereen kaupungin verran sähköä, joten merkittävästä määrästä puhutaan, laskee Jussi Ylinen.

Viime vuoden lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli hieman yli 7 000 megawattia. Suomen ympäristökeskuksen tuoreen arvion mukaan määrä voitaisiin jopa kymmenkertaistaa.

– Tarve on moninkertaistaa tuulivoiman tuotanto ja nopeimmin se olisi mahdollista merialueille tehtävillä voimaloilla, sanoo vety-tutkimusalueen johtaja Antti Arasto teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Arasto sanoo, että toistaiseksi maalle tuulivoiman rakentaminen on edullisempaa kuin merelle, mutta teknologian kehityksen myötä merituulivoiman merkitys tulee kasvamaan. Tuuliolosuhteet merellä on usein erinomaisia verrattuna maalla sijaitsevaan tuulivoimalaan.

Kilpajuoksu Euroopan vihreän ammoniakin tuotannosta

Euroopan unioni tavoittelee jopa kymmenen miljoonan tonnin vedyntuotantoa vuoteen 2030 mennessä.

Antti Araston mukaan Suomella olisi tällä hetkellä hyvä etulyöntiasema päästä markkinoille myymään tuotetta, koska myös muualla ollaan vielä käynnistämässä tuotantoa.

– Sekä Euroopassa että globaalisti ammoniakin ja vedyn tarve tulee kasvamaan meriliikenteessä todella voimakkaasti, ja tuotannolle on kysyntää.

Arasto muistuttaa, että jos Suomi onnistuu saamaan ensimmäisten joukossa suuren kokoluokan tuotantoinvestoinnit valmiiksi, muiden maiden yritysten tulo samalle markkinalle tulee olemaan huomattavasti hankalampaa.

Suurena haasteena tulee olemaan se, että uusiutuvaa sähköä tulee riittävästi tarjolle, kun uudet vety- ja ammoniakkilaitokset valmistuvat. Se edellyttää, että uusia tuulivoimaloita rakennetaan rinnakkain uusien tuotantolaitosten kanssa.

Jaa.
Exit mobile version