Huolto vähenee 154 taukopaikalla, kun kulut kasvavat ja tulot hupenevat. Retkeilyliiton mielestä valtion toiminta on nurinkurista.
Jäljistä näkee, että Urjan taukopaikka Espoon Nuuksiossa on erittäin suosittu. Laajalta alueelta maa on kulunut, ja telttailijoiden valittavana on vain juurakkoisia ja vielä juurakkoisempia paikkoja.
Näin siitä huolimatta, että Nuuksion ruuhkaisimmat ja selkeimmin merkityt reitit sijaitsevat kansallispuiston toisella laidalla.
Tämä on yksi niistä 154 taukopaikasta, joka jää huollon ulkopuolelle kokonaan tai polttopuuhuollon osalta. Viime vuonna Metsähallituksen Luontopalvelut kilpailutti yhteensä 800 taukopaikkaa, eli niistä noin joka viidennessä karsittiin huoltoa.
Kun Urjaan ei tuoda enää puita, Metsähallitus säästää noin 8 000 euroa vuodessa, kertoo palveluomistaja Joel Heino.
– Paikka on tosi hankala, koska sinne ei vie huoltotietä ja Nuuksio on tosi jylhää. Puut on pitänyt viedä talvisin ja etelän talvet ovat mitä ovat. Suuren suosion takia puuta on pitänyt viedä paljon, Heino perustelee.
Heinon mukaan yksittäisen taukopaikan koko huoltokustannukset voivat vaihdella Suomessa sadoista eurosta jopa 20 000 euroon.
Huolletut taukopaikat ja reitit suojelevat luontoa
Suomen Retkeilyliitto vastustaa palveluiden karsimista. Puheenjohtaja Hannele Pöllä ei ole huolissaan pelkästään retkeilijöistä, vaan myös luonnosta.
Kun taukopaikoille ei tuoda puita, ihmiset saattavat kerätä polttopuita luonnosta tai jopa kaataa pieniä puita, vaikka se onkin kiellettyä.
Myös reitteihin tehtävät säästöt osuvat luontoon.
– Kun pitkospuut lahoavat, ihmiset kulkevat sieltä, mistä pääsee paremmin kävelemään ja luonto kärsii siitä, Pöllä harmittelee.
Autiotuvat tuovat suojaa paitsi retkeilijöille, myös paikallisille ihmisille onnettomuuden sattuessa.
Hannele Pöllä oli Ylen aamun haastateltavana torstaina 11.6.
Retkeilyliiton mielestä valtio toimii nurinkurisesti
Metsähallituksen Luontopalvelut toimii valtion budjettivaroin ja siksi sen rahoitus on eduskunnan päätöksistä kiinni. Suomen Retkeilyliitto muistuttaa julkilausumassaan, että hallitusohjelman mukaan ”nykyisistä kansallispuistoista ja muista retkeilyreiteistä pidetään huolta”.
– Toisaalla sanotaan, että ihmiset ovat löytäneet lisääntyvissä määrin tämän erinomaisen harrastuksen, joka tarjoaa lepoa mielelle ja lisää arjen suorituskykyä. On nurinkurista karsia retkeilypalveluita, puheenjohtaja Pöllä sanoo.
Pöllän mielestä luontoretkeily on erinomainen lääke myös lasten liikkumattomuuteen, josta puhutaan paljon.
Metsähallituksen Heinon näkemys on, että rahojen hupeneminen on yhtä hallituskautta pidempi ongelma.
– Rahoituksemme on ollut alijäämäinen parikymmentä vuotta. Uusia kansallispuistoja ja rakennettua omaisuutta on tullut hoitoomme, mutta niiden mukana ei ole tullut perusrahoitusta ylläpitoon, Heino sanoo.
Kun viime vuoden kilpailutuksissa joka viides johti palvelujen karsimiseen, jatkuuko sama meno joka vuosi?
– Ei sitä niinkään voi ajatella. Mutta pidemmän aikavälin kehityksessä pitää muistaa myös se, että yleinen hintataso on noussut 20 prosenttia ja nousee edelleen. Toisaalta näkymät valtion taloustilanteesta ovat heikot. Nämä ovat ne raamit, missä mennään, Heino sanoo.
Heinon laskujen mukaan Metsähallituksen taukopaikkoja on edelleen parituhatta ja yli tuhannessa myös polttopuita.
– Kyllä me edelleen haluamme varmistaa, että valtakunnallisesti on hyvä verkosto, jossa kaikki voivat retkeillä ja upeimpien kohteiden kokeminen on varmistettu.
