Viime elokuussa järvenpääläisen Markku Niemelän taloyhtiö päätti toimia. Uusi asetus vieraslajeja käsittelevään lakiin tuli voimaan ja edellytti viitapihlaja-angervon poistamista takapihoilta.
Niemelän taloyhtiössä se tarkoitti 70 metriä runsasta viheraitaa ja 40 neliömetriä pihan somistetta.
Siinä oli iso työ. Kansallisesti haitalliseksi säädetyn vieraslajin poistaminen on maksanut taloyhtiölle monta tuhatta euroa, eikä takuuta kasvin poissa pysymisestä ole.
– Naapuritaloyhtiössä sitä kasvaa edelleen, Niemelä sanoo.
Kaikilla on velvollisuus poistaa omalta tontiltaan kansallisesti haitalliseksi säädetyt vieraslajit. Viime vuoden elokuusta viitapihlaja-angervon kasvatus, myynti ja levitys on ollut kiellettyä.
Niemelä toimii oman taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtajana. Taloyhtiö tilasi urakoitsijan tekemään viitapihlaja-angervon juurakon poistotyön. Kaivuutöitä tehtiin kahtena päivänä ja poistettu massa kuljetettiin pois. Tilalle tuotiin kivituhkaa ja multaa molempia täydet kuorma-autolastilliset.
Pelkästään aidan juurten kaivuu ja pois vienti maksoi lähes 1 500 euroa. Siihen päälle tuli vielä uusien massojen tuonti ja levitys. Poistotyöt jatkuvat yhä, toistaiseksi talkoovoimin. Yle on nähnyt asiaan liittyviä laskuja.
Nyt näyttää siltä, että Niemelän taloyhtiö teki ainakin osittain turhaa työtä.
– Kyllä sitä edelleen puskee eri puolilta. Uskon, että se leviää vielä lähialueilta sekä siementen että juurten kautta, Niemelä sanoo.
Edes Järvenpään kaupunki ei ole poistanut viitapihlaja-angervoa läheiseltä tontilta. Se kasvaa myös viljelykarkulaisena lähimaastossa kaupungin mailla.
Ylipäätään kunnat ja julkiset organisaatiot ovat reagoineet hitaasti uuteen lakiin.
Niemelä ihmetteleekin kuntien roolia vieraslajien poistossa. Järvenpäässä kaupunki ei ole Niemelän mukaan ryhtynyt toimiin erityisen aktiivisesti.
– Laitoin sähköpostiviestin kunnan tekniseen virastoon, että tässä kasvaa vieraslaji. En ole saanut mitään kuittausta.
Järvenpään kaupungin aluevalvoja Ritva Lindroos kertoo kaupungin tehneen jo vuosia monenlaisia toimia kamppailussa vieraslajeja vastaan. Havaintoja vastaanotetaan mieluusti.
– Poistotöitä tehdään hartiavoimin ihan kaikkialla ja näyttää, että lajien määrä vain kasvaa koko ajan.
Kurtturuusujen osalta Järvenpää Lindroosin mukaan on päässyt jo hyvälle mallille, mutta viitapihlaja-angervot ovat vasta ensimmäistä kokonaista kesää työlistalla. Viime syksynä niitä on jo alasleikattu. Myös jättipalsami ja lupiini työllistävät.
– Juuri on pyydetty tarjouksia urakoitsijoilta vieraslajien poistoista. Kaivinkonetyönä on omana työnä poistettu vieraslajeja jo vuosien ajan sekä järjestetty erilaisia kaupungin omia talkoita asukkaille.
Markku Niemelä peräänkuuluttaa maaotteluhenkeä ja hyvää tiedottamista vieraslajien poistosta:
Lakia on noudatettava, vaikka naapuri ei noudattaisi
Viitapihlaja-angervoa käytetään edelleen runsaasti erilaisissa istutuksissa viheralueilla, pihoilla ja tienvarsilla, mutta se kukoistaa myös levinneenä luontoon.
Viranomainen voi tehdä maanomistajalle kehotuspyynnön vieraslajin poistosta, ja laissa on myös mahdollisuus pakkokeinoihin. Niihin ei vieraslajikoordinaattori Reima Leinosen mukaan ole ryhdytty.
– Periaatteessa näistä voidaan sanktioida, mutta se ei ole meidän ykkösjuttumme. Resurssit eivät riitä joka tontille sakkolappuja kirjoittamaan.
Kannattaako lakia noudattaa, kun sitä ei kukaan valvo eikä siitä saa sanktioita? Leinonen vastaa painokkaasti, että lakia on noudatettava silti.
– Jos me emme taistele niitä vastaan, niin kyllä meidän luonto on aika hullun näköinen jonkun ajan päästä. Laki on myös täysin yksiselitteinen: maanomistajan tulee poistaa haitalliseksi säädetyt vieraslajit omistamaltaan maalta.
Asian tekee vaikeaksi lajin tunnistaminen, sillä vieraslajeiksi määritellään EU:n listaamat lajit, ei koko kasvin sukuhaaraa. Edes asiantuntija ei pysty aina esimerkiksi kuvista erottamaan lajikkeita toisistaan.
– Meille tulee esimerkiksi paljon kuvia, että kumpi tämä nyt on. En minä uskalla sanoa siitä kuvasta läheskään joka kerta. Näitä ei keskenään pysty välttämättä erottamaan, onko kyseessä vieraslaji vai saman kasvisuvun toinen alalaji.
Rikosnimike, uudet innovaatiot ja eläkeläiset apuna taistossa
Viitapihlaja-angervo on ollut Suomessa yleisesti käytetty puutarhakasvi, jota on käytetty usein suurina ryhminä julkisissa istutuksissa. Järvenpään taloyhtiössä asukkaita harmittaa, että vieraslajia on ylipäätään aikanaan istutettu.
Uutta aitaa pohtiessa mukana on ollut myös nyt sallitut vieraslajit, mutta niitä haluttaisiin välttää. Uuden aika ei ole kuitenkaan vielä.
– Ei vielä kannata istuttaa uutta aitaa. Nyt on helpompi kitkeä, kun se on noin avoimena, Niemelä sanoo.
Reima Leinonen opastaa tunnistamaan viitapihlaja-angervon ja kertoo kuinka se tuhotaan:
Leinonen suosittelee istuttamaan pihoihin ja puutarhoihin kotimaisia lajikkeita.
Vieraslajikasvien houkutus on kuitenkin suuri, sillä niitä markkinoidaan taimistoilla helppohoitoisina.
– Ne on kyllä helppo istuttaa. Mutta sitten kun niitä ruvetaan ottamaan pois, niin se on verrattavissa laihdutukseen: Kilot on myös kyllä helppo ottaa, mutta poisottaminen ei olekaan ihan päivän juttu.
Vieraslajien levittäminen lisätään Suomen rikoslakiin tämän kesän aikana. Vieraslajirikos omana nimekkeenään voi toimia pelotteena ja inspiraationa vieraslajien poistoon omalta tontilta. Leinonen ei ole muutenkaan toivoton, sillä tehokkaampia tapoja poistaa vieraslajeja kehitellään koko ajan.
– Uusia innovaatioita on kyllä kehitteillä. Kyllä siellä valoakin tunnelin päässä on näkyvissä.
– Minä haluan uskoa siihen, että ihmiset pystyvät tekemään ihan ihmeitä, jos eivät ala riitelemään keskenään. Yhdessä me teemme sen.
Järvenpääläisen taloyhtiön pihassa 79-vuotiaat naapurukset jatkavat omaa taisteluaan vieraslajia vastaan. Viime syksynä tuhansin euroin poistettu vieraslaji puskee edelleen taimia maan pintaan, mutta Kirsti Niemi ja Heikki Heinänen jatkavat sitkeästi päivittäistä viitapihlaja-angervon kitkemistä.
– Tänä keväänä ollaan ehkä 50–60 juurakkoa poistettu, Heinänen sanoo.
– Ei tämä kitkemällä lopu, Niemi nauraa vieressä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
