Ilmastokriisi voimistuu ja luontokato jatkuu ympäri maapallon. YK:n ympäristöohjelman UNEP:n johtaja Inger Andersen on silti luottavainen.
Ja hän jos joku on varsin tietoinen ympäristöongelmistamme. Andersen on työskennellyt niiden parissa lähes koko uransa ajan.
Jo eläkeiässä oleva, 67-vuotias tanskalainen jaksaa uskoa, että selätämme ilmasto- ja ympäristökriisit. Hän ymyilee kilpaa kevätauringon kanssa huhtikuisessa Helsingissä.
Andersen vieraili Helsingissä huhtikuun puolivälissä. Hän keskusteli Suomen ja muiden Pohjoismaiden edustajien kanssa YK:n ympäristötyön vahvistamisesta.
Uhkista puhuessaankin Andersen näkee niissä mahdollisuuden. Hänen mukaansa luonto on anteeksiantava.
– Jokaisessa uhassa piilee ratkaisuja. Meidän ei pitäisi luovuttaa ja sanoa, että kaikki on toivotonta, koska ei se ole, Andersen sanoo.
Toki se on myös hänen tehtävänsä UNEP:n nokkanaisena: jakaa tietoa, vaatia muutosta ja valaa uskoa.
Olemme menossa oikeaan suuntaan
YK:n ympäristöohjelma on eräänlainen maailmanlaajuinen ympäristöviranomainen. UNEP julkaisee muun muassa vuosittaista raporttia, jossa kartoitetaan, millaiseen ilmaston lämpenemiseen maailman maiden ilmastopolitiikka johtaa.
Andersen on työskennellyt aiemmin muun muassa Maailmanpankin ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n johtotehtävissä. UNEP:in johtoon hän astui vuonna 2019.
Andersen puhuu maapallon luonnon tuhoamisen mittaluokasta kuin mistä tahansa asiasta.
– Planeetallamme on noin kahdeksan miljoonaa lajia. Jos jatkamme kuten nyt, menetämme noin miljoona lajia, hän sanoo.
Tällä hetkellä skenaariot osoittavat, että maailma on menossa kohti 2–3 asteen keskimääräistä globaalia lämpenemistä vuoteen 2100 mennessä.
– Onko se hyvä? Ei, mutta se on parempi kuin ennen Pariisin ilmastokokousta vuonna 2015. Silloin olimme menossa kohti 4,5 asteen maailmaa, Andersen sanoo.
Ilmastonmuutoksen osalta olemme jo liikkeellä, mutta emme tarpeeksi nopeasti, Andersen muistuttaa.
Hän luettelee aurinkovoiman ja tuulivoiman edullisempia hintoja fossiilienergiaan verrattuna. Hänen mukaansa siirtymä puhtaampaan tuotantoon on käynnissä.
– Miksi Texasilla, öljyä tuottavalla osavaltiolla on 40 prosenttia sähköstään uusiutuvista? Koska se on taloudellisesti järkevää, hän sanoo.
Ison laivan kääntäminen vaatii kuitenkin aikaa. Andersenin mukaan tehtävän monimutkaisuutta ei pitäisi aliarvioida. Koko talous, kaikki järjestelmät, infrastruktuuri ja kodit on viritetty nykymuotoonsa vuosisatojen kuluessa.
Esimerkiksi hiilikaivostyöläisiä Andersen ei demonisoi. Sen sijaan hän kiittää heitä.
– Piditte valot päällä. Kiitos. Meidän täytyy tukea heitä siirtymään eri sektoreille. Sama koskee viljelijöitämme. Se on vaikeaa, mutta se on prosessi, jota kuljetaan juuri nyt.
Suomelle Andersen antaa erityiskiitosta panostamisesta muun muassa uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin ratkaisuihin ja sähköajoneuvoihin.
Nyt ei ole oikea aika luovuttaa
Silti jopa EU, joka on tunnettu maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan, on keskustellut ilmastolaeista vetäytymisestä. Muun muassa metsäkatoasetuksen voimaantuloa on lykätty ja yritysvastuudirektiivin sääntöjä ollaan höllentämässä.
Suomessa hallitus on jäämässä tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Andersen sanoo erittäin painokkaasti, miten tärkeää on, että hallitukset perustaisivat päätöksensä tieteeseen ja dataan, eivätkä tekisi lyhytnäköisiä ratkaisuja.
– Ymmärrän poliittiset paineet, elinkustannukset, öljyn hinnan. Mutta todellisuus on, että ilmakehän fysiikan kanssa ei voi neuvotella. Luonnon kanssa ei voi neuvotella.
Hän kannustaa olemaan luopumatta sitoumuksista, koska niistä luopumisen hinta on paljon korkeampi.
– Hintaa ei makseta tänään, vaan tulevaisuudessa seuraavan sukupolven toimesta.
Andersenin mukaan nyt ei ole aika peruuttaa tai höllätä ympäristötoimissa.
– Juuri nyt on vaikeaa, mutta edistyksen täytyy jatkua, emmekä voi pitää taukoa. Koska ilmastonmuutos ei pidä taukoa. Luontokato ei pidä taukoa. Saastuminen ei pidä taukoa.
Hänellä on myös Suomelle suora viesti.
– Edistys, jota Suomi on tehnyt, on tärkeää. Siksi tauon pitäminen ei ole viisas ajatus. Hinta tulee olemaan korkeampi myöhemmin.
Luonnolla on ihmeellinen kyky palautua
Ympäristön ja turvallisuuden yhteydestä Andersen puhuu mielellään. Hän sanoo, että ympäristöturvallisuus on osa inhimillistä turvallisuutta, terveysturvallisuutta ja sukupolvien välistä turvallisuutta.
– Alue, johon ilmastonmuutos vaikuttaa vakavimmin, on myös paikka, jossa on radikalisoitumista, poismuuttoa, turvattomuutta.
Andersen myöntää, että ei pelkästään ilmastonmuutos aiheuta tätä kaikkea, mutta se on hänen mukaansa yksi sipulin kerroksista. Ympäristöturvattomuus voi johtaa inhimilliseen turvattomuuteen.
Myös sodat ja konflikit aiheuttavat ympäristöturvattomuutta. Ilma on myrkyllistä, vesi on saastunutta, pelloilla on räjähtämättömiä ammuksia, hän kuvailee.
Andersen kuitenkin muistuttaa luonnon kyvystä palautua, kunhan sille annetaan mahdollisuus.
– Tarvitsee vain antaa luonnolle tauko. Kun et sotkeudu siihen, se palautuu heti, hän sanoo.
Hän sanookin, että hänen lasinsa on aina puoliksi täynnä, eikä puoliksi tyhjä.
– Työni on painostaa, mutta myös kertoa totuus, ei olla naiivi.
