Kiivaassa A-Studion debatissa vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) syyttivät toisiaan valehtelusta.
Sävy oli nokitteleva: puhistiin, pyöriteltiin silmiä ja puhuttiin päälle.
Kun Virta puhui kesken Rydmanin puheenvuoron, Rydman heilutteli kättään Virran kasvojen edessä ja sanoi: ”Haloo, täällä!”
Tiistaina pääministeri Petteri Orpo (kok.) puuttui peliin. Orpo sanoi tuomitsevansa ohjelmassa käytetyn kielen ja ottavansa asian puheeksi poliitikkojen kesken.
Mutta kumpi puhui totta?
Ministeri Rydmanin ja kansanedustaja Virran syytökset pyörivät pääosin kolmen väitteen ympärillä:
1) Ovatko hallituksen leikkaukset kohdistuneet köyhimpiin ja sairaimpiin?
2) Kehen asiakasmaksujen korotukset osuvat eniten?
3) Millaiset sote-järjestöt ovat joutuneet hallituksen leikkausten kohteeksi?
Tarkistimme, onko väitteissä perää.
Vastaajina ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) johtaja Hanna Heinonen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutkimuspäällikkö Jussi Tervola. Väitteisiin otti kantaa myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Väite 1. Virta: Hallitus leikkaa taas köyhimmiltä ja sairaimmilta
Vastaus: Kyllä. Leikkaukset ovat kohdistuneet enemmän pienituloisten etuuksiin ja paljon sairastaviin.
THL:n Jussi Tervola:
Hallitus on vähentänyt julkisia menoja etuusleikkauksilla, jotka kohdistuvat erityisesti pienituloisimpiin kotitalouksiin.
Monet etuudet, joita myös suurituloiset saavat, kuten eläkkeet ja lapsilisät, ovat jääneet leikkausten ulkopuolelle.
Sote-asiakasmaksuja on korotettu sekä suunnitellaan korotettavan, ja ne kohdistuvat erityisesti eläkeläisiin ja paljon sairastaviin.
SOSTEn Vertti Kiukas:
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) julkaisi syyskuussa 2025 arvion sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutuksista. Arviointimuistiot osoittavat, että sosiaaliturvaleikkaukset osuvat erityisesti pienituloisiin ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin lisäten köyhyyttä
STM kuvaa syksyllä 2024 valmistuneessa yhteisvaikutusten arvioinnissa muutosten vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin eri tulodesiileissä.
Pienituloisimpien käytettävissä olevat tulot vähenevät, ylemmissä tulodesiileissä kasvavat.
Väite 2. Rydman: Soten asiakasmaksujen korotukset kohdistuvat maksukykyisimpiin
Vastaus: Tasasuuruiset korotukset iskevät enemmän pienituloisiin etenkin perusterveydenhuollossa.
Jussi Tervola:
Hallitus on kohdistanut ja suunnittelee kohdentavansa sote-asiakasmaksujen korotuksia enemmän erikoissairaanhoitoon kuin perusterveydenhuoltoon.
Erikoissairaanhoidon maksut kohdistuvat suhteellisen tasaisesti eri tuloluokkiin. Perusterveydenhuollon maksut kohdistuvat erityisesti työelämän ulkopuolella oleville.
Kun maksut suhteutetaan kotitalouksien tuloihin, maksukorotukset näyttäytyvät yhä voimakkaammin koskevan pienituloisia kotitalouksia.
Jussi Tervola, THL
Maksukattoja ei ole korotettu indeksikorotuksia lukuun ottamatta. Pienituloisiin kohdistuvia perusterveydenhuollon ja laitoshoidon maksuja on kuitenkin korotettu. Voidaan siis sanoa, että keskimääräinen maksukorotus euroissa on ollut suurempi pienituloisilla kuin suurituloisilla kotitalouksilla.
Vielä kun maksut suhteutetaan kotitalouksien tuloihin niin maksukorotukset näyttäytyvät yhä voimakkaammin koskevan pienituloisia kotitalouksia.
Valtaosalla hyvinvointialueista ei voi myöskään hakea asiakasmaksujen alentamista tai poistoa, vaan menettely koskee ennen kaikkea pitkäaikaishoidon tulosidonnaisia maksuja.
Vertti Kiukas:
Perusterveydenhuollon palveluja käyttävät etenkin työelämän ulkopuolella olevat, eläkeläiset ja työttömät.
Korotukset eivät siis jakaudu tasaisesti koko väestöön, vaan kohdistuvat erityisesti ihmisiin, joilla on pitkäaikaissairauksia, monia palvelutarpeita ja pienet tulot.
Suhteessa tuloihin vuoden maksurasite on suurempi pienituloisilla.
Terveyskeskus-, leikkaus- ja toimenpide-, poliklinikka- ja hammashoidon maksut ovat kaikille tasasuuruisia tuloista riippumatta, jolloin korotusten ei voida väittää kohdistuvan erityisesti maksukykyisimpiin.
Väite 3. Rydman: Järjestöleikkaukset eivät osu kohtaavaan työhön, Virran mukaan osuvat
Wille Rydman: ”Me priorisoimme peruspalveluita sen sijaan, että erinäköiset edunvalvontajärjestöt, järjestöjen järjestöt, puolueiden lomayhdistykset ja muut saavat veronmaksajien rahaa.”
Vastaus: Asiantuntijat ovat erimielisiä. STEAn mukaan leikkaukset ovat painottuneet enemmän hallintoon kuin kohtaavaan työhön. SOSTEn mukaan myös kohtaavaa työtä on supistettu tai lopetettu.
STEAn Hanna Heinonen:
Toistaiseksi tarpeelliseen ja tulokselliseen kohtaavan työhön ei ole kohdistunut merkittäviä leikkauksia. Meillä ei ole tietoa, että avustusleikkauksia kohdistettaisiin nimenomaisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kohderyhmiin.
Avustaminen lopetettiin kohteilta, jotka eivät ole kansalaisjärjestötoiminnan ydintä.
Hanna Heinonen, STEA
Leikkauksia on tähän saakka pyritty kohdistamaan ensisijaisesti järjestöjen hallintokuluihin. Edellisen vuoden avustusehdotuksen valmistelussa tarkasteltiin myös edunvalvonnan ja vaikuttamistyön päällekkäisyyksiä ja koordinoivaa työtä.
Lisäksi tehtiin päätös sosiaalisen lomatoiminnan avustamisen lopettamisesta, pois lukien lasten lomatoiminta.
Avustaminen lopetettiin kohteilta, jotka eivät ole kansalaisjärjestötoiminnan ydintä ja kuuluisivat julkisen sektorin vastuulle tai toisen sektorin rahoitettavaksi.
SOSTEn Vertti Kiukas:
Sote-järjestöjen valtionavustuksia (STEA) leikataan tämän vaalikauden aikana 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. Avustustaso siis puolitetaan muutamassa vuodessa.
Ensi vuonna avustukset pienenevät 84 miljoonalla eurolla tähän vuoteen verrattuna. Siitä, miten ensi vuoden leikkaukset kohdentuvat eri järjestöihin ja niiden toimintoihin, ei ole vielä mitään tietoa.
Leikattava summa on niin suuri, että se ei voi olla osumatta myös sote-järjestöjen kohtaavaan toimintaan.
Tähän mennessä tehtyjen leikkausten vuoksi on supistettu ja lopetettu joitain palveluja, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa.
