Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Tutkijat ovat kehittäneet mittarin, joka kertoo, kuinka pitkään eri-ikäisillä ihmisillä on täysin tervettä ja toimintakykyistä elinaikaa jäljellä.
Itä-Suomen yliopistossa ja australialaisessa Monashin yliopistossa kehitetty uusi mittaustapa kertoo toiminta- ja työkykypainotetun elinajanodotteen.
Selviytyminen arjesta ei kangertele pelkästään elämän loppupäässä, vaan vajaan toimintakyvyn pätkiä on koko elämän varrella.
– Masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat erityisesti nuorilla ja varsinkin nuorilla naisilla niitä sairauksia, joiden vuoksi menetetään työkykyisiä elinvuosia. Vähän vanhemmassa väestössä alkavat lisääntyä tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä sydän- ja verisuonisairaudet, yliopistotutkija Piia Lavikainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Jaksamista syövät elämän mittaan eripituisissa pätkissä pitkäkestoiset sairaudet ja vaikkapa tavalliset flunssat.
Mittari kertoo arjessa selviytymisestä ja työkyvystä
Mittari huomioi ensimmäistä kertaa Suomessa sen, miten terveysongelmat heijastuvat arjen toimintakykyyn.
Se kertoo, pystyykö ihminen terveytensä puolesta ongelmitta käymään kaupassa, siivoamaan, huolehtimaan läheisistään, liikkumaan ja esimerkiksi opiskelemaan.
– Tämä kaikki on tosi tärkeää ja arvokasta toimintaa meidän yhteiskuntammekin kannalta, Piia Lavikainen sanoo.
Työkyvystä puolestaan kertovat sairauspoissaolot ja se, kuinka ihmiset kokevat suoriutuvansa silloin, kun he tekevät töitä terveysongelmista huolimatta.
Katso laskurilla, paljonko ikäisilläsi on täysin toimintakykyistä aikaa
Valitsemalla oman ikäsi laskurista voit katsoa, montako vuotta sinun ikäisilläsi suomalaisilla on keskimäärin jäljellä täysin toimintakykyistä elinaikaa.
Laskuri kertoo täydestä toimintakyvystä, joka sijoittuu eripituisina jaksoina koko loppuelämän ajalle. Välillä voi siis olla sairastelua ja välillä tervettä aikaa. Hyvän toimintakyvyn jaksoja voi olla iäkkäänäkin.
Yksittäisen ihmisen tilanne voi poiketa suomalaisten keskimääräisistä vuosimääristä suurestikin.
Tällä hetkellä 20-vuotiaan suomalaisen odotetaan elävän keskimäärin 82-vuotiaaksi, siis vielä noin 62 vuotta tästä eteenpäin. Aikaa, jona terveysongelmat eivät rajoita tekemistä, kaksikymppisillä on sen sijaan jäljellä keskimäärin 45 vuotta. Tämä aika sijoittuu koko loppuelämän varrelle.
Tämän hetken 40-vuotiaan elinajanodote on puolestaan keskimäärin 83 vuotta eli elinaikaa on edessä vielä 43 vuotta. Täydellä toimintakyvyllä keskimääräinen nelikymppinen voi porhaltaa vielä noin 30 vuoden edestä loppuelämänsä aikana.
Vaikka terveysongelmat syövät monen vuoden edestä täysipainoista tekemistä arjesta ja työstä, se ei tarkoita vain vuodepotilaana makaamista.
– Ne ovat kaikkia päiviä ja viikkoja, kun ollaan töissä tai hoidetaan kotia puolikuntoisina, uupuneinakin ehkä. Sitä kertyy koko elinkaaren ajalta eli ei vain elämän loppupäästä, Piia Lavikainen sanoo.
Parikymppiset kokevat toimintakykynsä heikommaksi kuin nelikymppiset
Kaikkein parhaaksi oman työ- ja toimintakykynsä kokevat nelikymppiset. Erot eri ikäryhmien välillä ovat melko pieniä, mutta eroa on silti nähtävissä, kun nelikymppisten kokemusta verrataan vaikkapa parikymppisiin ja kuusikymppisiin.
Suomalaisten alle 79-vuotiaiden aikuisten toimintakyky oli keskimäärin 0,77, kun he arvioivat omaa toiminta- ja työkykyään asteikolla nollasta yhteen.
Nolla kuvasi, että henkilö koki olevansa täysin kyvytön selviytymään arjen tai työn vaatimuksista terveysongelmien vuoksi. Yksi puolestaan tarkoitti täydellistä toimintakykyä.
Uusi mittaustapa tuo toimintakyvyn ongelmat näkyville
Uudelle mittaustavalle on Piia Lavikaisen mukaan tarvetta siksi, että terveysongelmien vaikutus jokapäiväisestä arjesta selviytymiseen saataisiin nykyistä paremmin näkyville.
– Tällä mittarilla pystytään arvioimaan kokonaisvaltaisemmin, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia saadaan, jos ennaltaehkäistään ja hoidetaan sairauksia, Piia Lavikainen sanoo.
Jatkossa mittaria on tarkoitus täydentää niin, että se huomioi myös sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset.
Itä-Suomen yliopisto on mukana kehittämässä mittaria, jota voidaan käyttää Suomen lisäksi myös kansainvälisesti.
Toiminta- ja työkykypainotetun elinajanodotteen aineistona oli vuonna 2024 tehty väestötutkimus, johon osallistui runsaat 3 600 suomalaista aikuista. Aineisto perustuu tutkimukseen osallistuneiden omiin arvioihin toiminta- ja työkyvystä.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
