Tornionjoen sivuhaarassa Tengeliönjoessa on nyt uudet kalatiet, mutta isoin työ on vielä edessä: saada vaelluskalat palaamaan.
Tengeliönjoella Ylitorniolla juhlitaan padon ohitusuomaa, jota on ehditty odottaa vuosikymmeniä. Kyse on kalatiestä, mutta niin merkittävästä sellaisesta, että sen vihkii käyttöön Ruotsin kuningas yhdessä suomalaisministerien kanssa.
Portimokosken ylemmän kalatien valmistuminen vajaa vuosi sitten avasi vihdoin liki tuhat kilometriä vaellusreittiä kaloille Tengeliönjoessa, joka on Tornionjoen sivujoki. Joki ehti olla kiinni sata vuotta.
Alempana Tengeliönjoella sijaitseva Hietakosken kalatie valmistui vuonna 2024.
Kalateiden rakentaminen on merkittävin osa Suomen ja Ruotsin yhteistä, jättimäistä vesistönkunnostushanketta, jossa poistetaan ihmisen aiheuttamia vaellusesteitä yli 40 000 neliökilometrin suuruisella Tornionjoen vesistöalueella. Vapaana virtaavaa jokiuomaa saadaan lisää yli 3300 kilometriä.
Pieniä uomia muun muassa palautetaan luonnontilaisiksi uiton aikaisten raivausten jäljiltä ja lisätään kutusoraikkoja.
Kalatiet eivät vielä kuitenkaan takaa, että kalat palaavat jokeen lisääntymään, muistuttaa Lapin elinvoimakeskuksen projektikoordinaattori Marko Kangas. Vaelluskalat ovat olleet Tengeliönjoesta pois noin vuosisadan, joten niiden takaisinsaanti ei ole helppoa.
Kangas kertoo, miksi kalateiden valmistuminen on vasta alku ja mitä kaloja jokeen toivottaisiin takaisin:
Tengeliönjoen vesistöön istutetaan kalatien vihkimisen yhteydessä kaloja. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) päästävät taimenia säännöstelypadon yläpuolelle.
Luonnonmukaiseen uomaan puolestaan laitetaan lohenpoikasia kasvamaan.
Kalatie toimii – jo 3000 kalaa mennyt läpi
Portimokosken kalatie on toteutettu hybridimallina, jossa kalat aloittavat nousunsa luonnonmukaista sorauomaa pitkin.
– Osa kaloista voisi periaatteessa kutea jo siinä, Kangas kertoo.
Mutkittelevasta uomasta virtaava tie jatkuu tekniselle, betonista rakennetulle osalle, jossa kalojen matkaa voidaan seurata ja niiden lukumäärä laskea Luonnonvarakeskuksen asentaman kameran avulla.
Ilmakuvat näyttävät millaisia Tengeliönjoen kalatiet ovat:
Portimokosken kalatietä pitkin on kulkenut tänä kesänä yli 3000 kalaa, mikä Kankaan mukaan kertoo siitä, että kalatie toimii.
– Pääosa kaloista on ollut erilaisia särkikaloja kuten särkiä, seipiä, säyneitä ja lahnoja. Kalatiessä on havaintoja myös hauista ja ahvenista, kertoo kalatutkimuksen asiantuntija Miitri Mönttinen Luonnonvarakeskuksesta.
Vaelluskaloja, kuten lohta, taimenta tai vaellussiikaa ei vielä ole kalatien kamerassa nähty.
– Niiden nousemiselle ei kuitenkaan ole esteitä, kun hiukan heikommatkin uimarit pystyvät ohittamaan Portimokosken voimalaitospadon teknisen kalatien kautta, Kangas iloitsee.
”On tullut aika maksaa velkaa”
Vesistökunnostukset suunnitellut Lapin elinvoimakeskuksen suunnittelija Timo Lettijeff tietää, ettei tule itse näkemään sitä suurinta palkintoa, jonka hänen työnsä voi saada aikaan: vaelluskalakannan paluuta jokeen.
Sadan vuoden tauko on tehnyt tehtävänsä, ja lisääntyvien kalakantojen palauttamiseen menee hyvässäkin tapauksessa vuosikymmeniä.
Lettijeff kokee, että ihmisen on aika maksaa velkaansa luonnolle:
Tänä kesänä vesistökunnostukset jouduttiin keskeyttämään elokuussa tulvan vuoksi. Se tietää kirimistä uomien kunnostustöissä tulevina vuosina – ellei vesitilanne salli paluuta töihin vielä ennen talvea.
