Rauhanjärjestöjen yleisavustuksia ei makseta enää ensi vuonna. Järjestöt ovat tilanteesta harmissaan, sillä leikkaukset ovat jo hankaloittaneet niiden taloustilannetta.
Valtioneuvosto on päättänyt lakkauttaa rauhantyön yleisavustuksen ensi vuodesta lähtien. Rauhanjärjestöt kertoivat asiasta tiedotteessa perjantaina.
Avustuksesta on vastannut oikeusministeriö.
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kertoo, että järjestöille kerrottiin asiasta perjantaiaamuna. Päätös liittyy viime viikolla tehtyihin hallituksen säästötoimenpiteisiin. Oikeusministeriön toimintamenoista ja valtionavustuksista leikataan yhteensä 3,5 miljoonaa euroa.
Oikeusministeriön yksikön päällikkö Corinna Tammenmaa vahvistaa tiedon Ylelle.
– Nämä ovat niitä pieniä puroja, joilla säästöjä haetaan, Tammenmaa toteaa.
Tälle vuodelle rauhanjärjestöt saivat yhteensä 325 000 euroa yleisavustusta. Rahoitusta sai kymmenen järjestöä.
Rahoitusta myönnettiin jo viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuosina. Vuodelle 2023 rauhanjärjestöt saivat yleisavustusta yhteensä 502 000 euron verran. Lisäksi ne saivat 350 000 euroa eduskunnan joululahjarahaa. Tälle vuodelle joululahjarahaa ei tullut.
Tammenmaa kertoo, että leikkauksia on tulossa myös muiden kansalaisjärjestöjen avustuksiin. Niiden kohdentumisesta ei ole vielä tarkempaa tietoa.
Tammenmaa toteaa, että kyse on järjestöjen kannalta todella merkittävästä rahamäärästä.
Lomautuksia jo nyt
Rauhanliitto on rauhanjärjestöjen katto-organisaatio, joka edustaa 18:aa eri järjestöä. Muita rauhanjärjestöjä ovat esimerkiksi Sadankomitea, Aseistakieltäytyjäliitto, Rauhanpuolustajat ja Rauhankasvatusinstituutti.
Rauhanjärjestöt muun muassa tekevät vaikuttamistyötä ja antavat lausuntoja eduskunnalle ja ministeriöille rauhanedistämiseen liittyvissä asioissa.
Rauhanjärjestöjen budjetti koostuu yleensä muun muassa yleisavustuksesta, hankerahoituksista sekä jäsenmaksuista. Lodeniuksen mukaan yleisavustus on useimmille järjestöille pohja, jolla on voitu palkata työntekijöitä ja pyörittää järjestön arkea.
– Kun haetaan esimerkiksi EU-rahoitusta, pitää olla joku työntekijä, joka hakee sitä. Eli aika harva pystyy hakemaan esimerkiksi EU-rahoitusta, jos ei ole sellaista perusrahoitusta Suomesta, Lodenius sanoo.
Lodeniuksen mukaan jo tämänvuotiset leikkaukset näkyvät järjestöissä.
– Lähes kaikilla on lomautuksia, ja meilläkin puolet työntekijöistä on osa-aikaisesti lomautettu.
Lodenius kokee, että yhteiskunnallinen ilmapiiri on mennyt suuntaan, jossa kansalaisjärjestöjä ei arvosteta entiseen tapaan eikä rauhasta käydä tarpeeksi moniäänistä keskustelua.
