Mindi Büyük oli kotona miehensä kanssa. Aiemmin päivällä he olivat käyneet pelaamassa yhdessä jalkapalloa.
Büyük nousi sohvalta ylös ja kaatui suoraan lattialle.
Oli huhtikuu 2023.
Miesystävä soitti paikalle ambulanssin.
Sairaalassa Büyükilla todettiin aivoverenkiertohäiriö eli hänen tapauksessaan aivoinfarkti.
– Varsinainen tukos tapahtui kallonpohjavaltimossa. Sain pari muutakin tukosta, jotka vaikuttivat työmuistiini.
Hän vietti sairaalassa kuukauden ja oli noin pari kuukautta kuntoutuksessa.
Ennen aivoinfarktia Büyük työskenteli Espoossa vartijana osa-aikaisessa työssä.
Aivoinfarktin vuoksi hän ei enää pysty tekemään näitä töitä.
– Espoossa oli tapahtunut ikävä välikohtaus Isossa Omenassa. Se vaikutti siihen, miten ihmiset suhtautuvat vartijan työhön. Työni oli kuitenkin kivaa.
Sairauslomalta kortistoon
Noin kuukausi sitten Büyük muutti Lahteen, koska Espoossa asuminen on niin paljon kalliimpaa ja hänen miehellään on Lahdessa kavereita.
Samoihin aikoihin Büyükin sairausloma päättyi. Tapahtuneesta oli kulunut noin vuosi.
Sairausloman päätyttyä hän tippui suoraan työttömäksi työnhakijaksi. Yle on nähnyt todistuksen työnhaun voimassaolosta ja velvollisuudesta hakea töitä.
Büyükin mukaan TE-palveluissa ei ole keskusteltu hänen työkyvystään.
– On tämä ollut mielenkiintoista. Ymmärrän, että byrokratialla on vaikutuksensa, mutta minut on vain heitetty työttömäksi, että selviä itse. Eikö edes sairastuminen riitä siihen, että saisi enemmän tukea?
Büyükilla ei ole toisen asteen tutkintoa.
– Ei minulla ole mitään toivoa löytää töitä.
Nuorten työttömyys kasvanut
Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita oli huhtikuussa 29 200 enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.
TE-palveluiden mukaan huhtikuussa koko maassa oli reilut 59 000 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Vuosi sitten vastaavana aikana luku oli yli 50 000.
Samaan aikaan myös niiden nuorten työttömyys, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa, on kasvanut.
– Työmarkkinoille pääsy vaikeutuu ilman kokemusta tai koulutusta. Monessa palvelutehtävässä tarvitaan hygieniapassia ja työturvallisuuskorttia, kertoo Uudenmaan TE-palveluiden työkykykoordinaattori Henna-Marita Salmensuo.
Työttömyyslukujen taustalla vaikuttavat Salmensuon mukaan myös mielenterveysongelmat ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
Työeläkeyhtiön mielestä ei työkykyä
Mindi Büyük kokee olevansa väliinputoaja.
Hän haki työeläkeyhtiön kautta kuntoutukseen.
Työeläkeyhtiön mukaan hän on työkyvytön. Ammatillista kuntoutusta ei työeläkeyhtiön mukaan siksi ole ajankohtaista aloittaa.
Yle on nähnyt päätöksen.
Büyük kertoo tämän lisäksi soittaneensa ammatillisesta kuntoutuksesta lääkärille Espoossa ja Lahdessa. Büyükin mukaan Espoossa asia ei edistynyt ja Lahdessa ajat menevät elokuulle asti.
Büyük kertoo, että hänellä on ollut toukokuussa yksittäisiä lääkärikäyntejä neurologilla.
Büyükille sairastuminen on ollut raskasta myös henkisesti.
Hänen mukaansa myös psykiatrian poliklinikalle on tehty lähete, mutta apua on vaikeaa saada.
Büyük itse kokee, että ammatillinen kuntoutus voisi olla hyvä asia hänen tilanteessaan. Sitä ei kuitenkaan nyt tueta.
– On se vähän kummallista, koska realistisesti en usko, että minulla on hyvät onnistumiset työnhakijana.
Büyük epäilee, voiko hänestä tulla täysin työkykyinen. Hän arvelee, että jaksaisi parhaimmillaan tehdä töitä muutaman kerran viikossa 4–5 tuntia päivässä.
Büyük ei miehensä lisäksi tunne Lahdesta ketään. Hän oli kuullut Vamoksesta, ja otti sinne itse yhteyttä.
Diakonissalaitoksen Vamos tarjoaa Lahdessa uravalmennusta 16–29-vuotiaille nuorille.
– Kesällä alkaa seuraava ryhmä. Voisin jutella heidän kanssaan koulutus- ja uramahdollisuuksista.
Büyük on miettinyt hakeutumista sähköalalle.
– Saisin koulut käytyä ja pääsisin sellaiseen työhön, joka olisi puolikuntoiselle sopivaa.
Apua voi saada etsivästä nuorisotyöstä
TE-palveluiden Henna-Marita Salmensuo ei ota kantaa yksittäistapaukseen, vaan puhuu asiasta yleisellä tasolla.
Ammatillista kuntoutusta voi myöntää työeläkeyhtiö tai Kela. Kelan sivuilla kerrotaan, että ensin pitäisi hakeutua hoitavalle lääkärille, joka arvioi kuntoutustarpeen, suosittaa tarvittaessa kuntoutusta ja kirjoittaa lausunnon.
– Tietenkin toivotaan, että lääkäri ottaisi kantaa työkyvyn rajoitteisiin, mikäli niitä on, Salmensuo sanoo.
Hän pitää tärkeänä sitä, ettei kukaan nuori jäisi yksin asiassaan.
– Kaikilla nuorilla ei ole tukiverkkoa. Apu voi lähteä myös etsivän nuorisotyön kautta.
Salmensuon mukaan nuorten työttömyys on huolestuttavaa, koska sen myötä myös eriarvoisuus lisääntyy yhteiskunnassa.
– Tietysti huolena on se, että nuoret syrjäytyvät. He tarvitsisivat oikea-aikaisia palveluita.
Päivät kuluvat pitkälti kotona
Mindi Büyükilla on APC-resistenssi eli veren perinnöllinen hyytymishäiriö.
Büyükilla oli sydänleikkaus viime joulukuussa.
Kallonpohjavaltimon tukoksen yksi mahdollinen syy on sydänperäinen ongelma.
– Sydämen sisälle asennettiin pieni laite, joka tukki aukon, ja nyt toivotaan että sen sulku ja lääkitys estäisivät uuden tukoksen.
Büyük sairastaa myös migreeniä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä.
Aivoinfarktin jälkeen hänen arjessaan on koko ajan olleet läsnä huimaus, heikko olo ja voimattomuus. Keho alkaa herkästi täristä, jos hän seisoo paikallaan. Kävellessä askeleet heittävät.
Büyük on miettinyt, että haluaisi kesällä käydä esimerkiksi Linnanmäellä.
– Olisi kiva tehdä jotain, mutta pelottaa.
Büyükin päiviin kuuluu television katsomista ja kirjojen lukemista. Mies yrittää saada hänet ulos ja liikkumaan. Büyük on paljon kotona.
– Kyllä se hajottaa päätä, mutta mitä muuta minä tekisin?