Tampereen yliopiston tuore väitöstutkimus kertoo, etteivät yliopistojen tasa-arvotoimet useinkaan vastaa työntekijöiden arkisia kokemuksia epäkohdista.
Suomen yliopistoja velvoittaa tasa-arvolaki, ja ne ovat sitoutuneet sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Tuoreen Tampereen yliopiston väitöstutkimuksen mukaan käytännössä tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu.
Johanna Lätin väitöstutkimus osoitti, että naisten suhteellinen osuus vähenee yliopistoissa ylemmille uratasoille siirryttäessä. Naisten palkkataso on keskimäärin miehiä matalampi. Naisia on suhteessa enemmän määräaikaisissa ja opetuspainotteisissa tehtävissä, joissa urakehityksen mahdollisuudet ovat heikompia.
– Standardimaiset, ylhäältä alas ohjattavat tasa-arvovelvoitteet eivät välttämättä sovellu sellaisenaan tiettyyn instituutioon. Yliopistoissa ne eivät riitä korjaamaan syvällä olevia sukupuolittuneita rakenteita, käytäntöjä ja asenteita, sanoo Johanna Lätti väitöstiedotteessa.
Väitöstutkimuksen mukaan yliopistotyöntekijät pitivät palkitsemisen kriteerejä ja rekrytointikäytäntöjä osin epäoikeudenmukaisina. Naisvaltaisten alojen ja naistapaisen työn koettiin lisäksi saavan vähemmän arvostusta.
Yliopistoissa voisi käydä Lätin mukaan arvokeskustelua, mutta sitä ei useinkaan käydä.
Yliopistouudistus ei tuonut tasa-arvoa arkeen
Väitöstutkijan mukaan yliopistouudistus vahvisti tasa-arvotyötä entisestään henkilöstöhallinnollisena osa-alueena erillään ruohonjuuritasosta.
– Jos tasa-arvoa halutaan aidosti edistää, olisi löydettävä keinoja osallistaa koko yhteisöä ja kuulla eri ryhmien kokemuksia.
Lätti valmistelee työkseen hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Väitöstilaisuus on lauantaina 8. kesäkuuta.