Sorsapuiston lintutarhan lakkauttamista perustellaan lintujen hyvinvoinnilla ja eettisyydellä. Sen ylläpito ei aloitteen mukaan kuulu kaupungin tehtäviin.
Tampereen vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Minna Minkkinen vaatii kaupunkia luopumaan lähemmäs 90 vuotta toimineesta Sorsapuiston lintutarhasta.
Maanantain kaupunginvaltuuston kokouksessa jätettävässä valtuustoaloitteessa lintutarhaa kritisoidaan epäeettiseksi ja puiston monipuolista käyttöä rajoittavaksi.
– Itse rakastan lintuja ja juuri sen takia tämän aloitteen teinkin. Mielestäni lintujen ei kuulu olla tarhattuna, Minkkinen sanoo.
Valtuustoaloitteen mukaan lintutarhan ylläpito ei kuulu Tampereen kaupungin perustehtäviin.
Minkkinen rinnastaa Sorsapuiston lintutarhat eläintarhaan, sillä linnut ovat häkeissä ihmisten katseltavissa ja viihteenä ilman lintujen suojelullista perustetta.
Lintujen stressi ja alueen ilkivalta huolena
Aloitteessa luetellaan useita lintutarhauksen aiheuttamia ongelmia. Niitä ovat esimerkiksi lintujen ahtaat ja virikkeettömät tilat ja poikkeavat sosiaaliset olosuhteet.
Lisäksi jatkuvan altistumisen ihmisille ilman vetäytymismahdollisuutta uskotaan aiheuttavan linnuille stressiä.
Myös lintujen siirtelyn talvikodista lintutarhaan epäillään rasittavan eläimiä.
Sorsapuiston lintujen hyvinvoinnista vastaava työnjohtaja Titta Holmala-Kylmäkoski kertoo, että ilkivaltaa alueella ei ole hänen työskentelyvuosinaan esiintynyt.
Lintutarhan vartioinnin hoitaa vartiointiyhtiö.
Kanojen häkit siivotaan hänen mukaansa päivittäin. Samalla ruokintojen yhteydessä tarkkaillaan lintujen käyttäytymistä.
– Lintulan hoitajat ovat kehitelleet linnuille virikkeiksi keinuja ja turvekylpyjä.
Kanojen häkit tarkistetaan valvontaeläinlääkärien toimesta joka toinen vuosi ja hänen kanssaan käydään kanojen hyvinvointiasiat läpi vuosittain.
Lintuinfluenssavuosina kanoja ei Sorsapuistoon ole tuotu.
Kritiikkiä kasvatuksellisista perusteista
Vaikka eläintarhoja usein perustellaan opetuksellisilla ja kasvatuksellisilla syillä, valtuutettu Minna Minkkinen suhtautuu tähän kriittisesti.
Aloitteessa kannetaan huolta lapsista, joita viedään häkkeihin suljettujen eläinten luo.
Näin heille voi välittyä käsitys eläimistä viihteen välineinä eikä tuntevina yksilöinä, joilla on oma arvonsa ja oikeutensa, aloitteessa kirjoitetaan.
– Vaihtoehtoisesti voisimme katsoa, millaisia luonnon lintuja täällä on. Tähän ympärille voitaisiin rakentaa vaikka lintutorneja. Minusta ei ole kestävää ajatella, että vain eläintarha olisi meidän suhde lintuihin, Minkkinen sanoo.
Lintutarhalla on pitkä historia
Sorsapuistossa on ollut lintuja vuodesta 1939 lähtien. Kaupungin puutarhuri Viljo Tarko päätti tuolloin tuoda lintuja puistoon, jotta ihmiset kävisivät siellä enemmän.
Tampere-Seuran toiminnanjohtaja Hanna-Liisa Onnela kertoo, että aluksi linnut eivät suinkaan olleet häkeissä.
– Vasta vuonna 1953 tänne rakennettiin ensimmäiset lintuaitaukset. Häkit rakennettiin suojelemaan lintuja ilkivallalta ja häirinnältä.
”Lintutarhat eivät ole tätä päivää”
Minkkisen mukaan lintutarhat estävät Sorsapuiston täyden potentiaalin tapahtumapuistona.
– Sorsapuisto ei ole päässyt täyteen kukoistukseen tapahtumapuistona, sillä puistossa häkissä olevia lintuja on suojeltu, kuten oikein on, liialliselta melulta.
Minna Minkkinen uskoo saavansa aloitteelleen allekirjoituksia myös muilta valtuutetuilta, mutta allekirjoittajien määrää on mahdotonta lähteä veikkaamaan.
– Tampereen kaupungin lintutarhat eivät ole enää tätä päivää.
Titta Holmala-Kylmäkoski uskoo aloitteen herättävän keskustelua puolesta ja vastaan, sillä lintuja odotetaan joka vuosi puistoon todella paljon. Osalle ne ovat kaupunkiympäristössä olevan Sorsapuiston kohokohta.
