Eurooppa-myönteinen narsisti, energinen poliitikko, kelkankääntäjä ja Venäjä-kriitikko.
Muiden muassa näillä sanoilla venäläismedia esittelee Suomen uuden presidentin Alexander Stubbin (kok.)
Suomen presidentinvaalien tulokset kiinnostavat naapurimaassa, vaikka venäläisille 55-vuotias Stubb on varsin tuntematon hahmo.
Useat venäläismediat, kuten sanomalehdet Izvestija ja Gazeta, talouslehti RBK, oppositiomedia Meduza ja venäläiset uutistoimistot uutisoivat tuoreeltaan Suomen presidentinvaalien tuloksista sunnuntai-iltana.
Venäläinen Gazeta kuvailee Stubbia Eurooppa-myönteiseksi narsistiksi. Lehden mukaan Stubb on keskittynyt rakentamaan poliittista uraansa Euroopan unionissa.
Gazeta huomauttaa, että Stubb on opiskellut Yhdysvalloissa ja puhuu sujuvasti useita eurooppalaisia kieliä.
– Kansainvälisissä piireissä Stubb on antanut itsestään kuvan energisenä ja taitavana poliitikkona, Gazeta kirjoittaa.
Median kuvailee Stubbia myös ”huomionkipeäksi” ja ratsastavan taitavasti myös mediaskandaaleilla.
Venäläismediassa muistettiin esimerkiksi vuoden 2015 hallintarekisterikohu.
Tuolloin valtiovarainministerinä toiminut Stubb kertoi eduskunnan täysistunnossa, että 90 prosenttia hallintarekisteriä koskevista viranomaislausunnoista olisi myönteisiä. Toimittajat kuitenkin selvittivät, että todellisuudessa vain kymmenen prosenttia viranomaisista oli myönteisiä.
Venäläismedian mukaan Stubb on kelkankääntäjä
Venäläisasiantuntijat esittivät jo ensimmäisen kierroksen jälkeen, ettei Venäjän kannalta olisi väliä, kumpi ehdokkaista voittaisi, sillä Suomen Venäjä-vastainen linja tiukkenisi joka tapauksessa Sauli Niinistön presidenttikauden jälkeen.
Venäläismediassa korostettiin, että Suomi on hiljalleen luopunut puolueettomuuspolitiikasta. Venäläisen Izvestijan mukaan tästä kertoo muiden muassa Suomen liittyminen sotilasliitto Natoon.
Vaalijutussaan Izvestija myös haastatteli asiantuntijan roolissa Venäjän hallintoa myötäilevää Johan Bäckmania.
Bäckman väitti venäläismedian haastatellussa, että Suomi tekee ulko- ja sisäpolitiikkaa koskevat päätöksensä Yhdysvaltain vaikutusvallan alaisena.
Presidentinvaalien ratkettua venäläismediassa on keskitytty pohtimaan, miten juuri Stubbin valinta vaikuttaa Suomen ja Venäjän suhteisiin.
Gazeta huomauttaa, että enne helmikuun 2022 tapahtumia asti Stubb kannatti Suomen ja Venäjän välisten suhteiden kehittämistä.
– Ennen sotaa hän kannatti Nord Stream 2 -kaasuputkihanketta, viisumivapautta venäläisille ja Rosatomin ydinvoimalan rakentamista Suomeen, venäläismedia toteaa.
Vuonna 2022 Stubb totesi Youtube-videolla tehneensä virheitä Venäjän suhteen hallitusvuosiensa aikana.
Vaalien ratkettua Stubbin vanhat Venäjään liittyvät some-julkaisut nousivat pintaan todisteeksi siitä, että Stubb oli kääntänyt kelkkaansa Venäjän suhteen.
Vuonna 2018 Stubb julkaisi silloisessa Twitterissä päivityksen, jossa kutsui Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovia vanhaksi ystäväkseen.
– Häntä kritisoitiin uskollisesta asenteestaan Venäjän kohtaan, mutta hän sivuutti asian ja kutsui kriitikkoja venäläisvastaisiksi Gazeta kirjoitti.
Gazetan mukaan Stubb muutti radikaalisti suhtautumistaan Venäjään, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
Median mukaan vaalikampanjansa aikana Stubb arvosteli Venäjää ankarasti ja vaatii suomenvenäläisten kansalaisuuden epäämistä.
Stubbin Putin-kommentti nostettiin tikunnokkaan
Venäläismedioissa tartuttiin myös Stubbin antaman vastauksen Ylen vaalikeskustelussa tammikuun lopussa.
Venäläisen Gazetan jutussa ruodittiin otsikkoa myöten Stubbin vastausta A-studiossa yleisökysymykseen siitä, vastaisiko hän puhelimeen, jos Venäjän presidentti Vladimir Putin soittaisi ja onnittelisi häntä vaalivoitosta.
– Minä en vastaisi. Putin tulisi käyttämään sitä jonkinlaisena propagandana. Tällä hetkellä meillä ei ole minkäänlaisia suhteita Venäjään, Stubb sanoi.
Gazeta huomauttaa, että toisin kuin Stubb Pekka Haavisto olisi vastannut myös Putinille.
