Asiantuntijat pitävät ongelmallisena tilannetta, jossa hallitus pyrkii säästämään sekä asuntojen määrässä että sosiaalituissa.
Omistusasuminen kiinnostaa aiempaa harvempaa nuorta aikuista, kävi ilmi Danske Bankin hiljattain teettämästä kyselystä. Yhä useampi nuori aikuinen on sitä mieltä, ettei omistusasuminen ole taloudellisesti järkevää.
Asuntojen korkeat hinnat, ihmisten tulotaso ja säästöjen puute ovat vaikeuttaneet ensiasunnon hankintaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja tutkija Timo Kauppinen sekä Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara keskustelivat asuntomarkkinoiden muutoksesta Ylen aamussa.
THL:n Kauppisen mukaan vastaavaa kehitystä on nähty myös muissa maissa jo pidemmän aikaa: korkeiden vuokrien takia säästäminen ensiasuntoa varten on vaikeutunut.
Mari Vaattovaara huomauttaa, että omistusasujankin tilanne on vaikeutunut korkojen, energian ja kiinteistöverojen kallistumisen myötä. Vaakakupissa painavat asumiseen liittyvät toiveet ja kustannuspaineet.
– Asuminen on muutakin kuin taloudellinen asia ihmisille. Siellä rakentuu perusturvaa ja yhteiskuntarauhakin. Herää kysymys, että kenellä on varaa asua, Vaattovaara sanoo.
Säästöjä kysyntään ja tarjontaan
Hallituksen päätös leikata asumistukea astuu voimaan ensi maanantaina. Asumistuen ja työttömyysetuuksien leikkaukset tulevat koskemaan lähes puolta miljoonaa suomalaista.
Muutospäivän lähestyminen on jo konkretisoitunut vuokramarkkinoille siten, että ihmiset ovat alkaneet etsiä itselleen edullisempaa asuntoa.
Lisää kiristyksiä on vielä tulossa. Asumistukea ei saa ensi vuoden alusta alkaen enää lainkaan omistusasunnon asumismenoihin.
Sen lisäksi hallitus haluaa vähentää edullisempien Ara-asuntojen rakentamista ja lopettaa tuen uusille asumisoikeuskohteille.
Asiantuntijat pitävät huolestuttavana nykyistä kehitystä, jossa yhtä aikaa heikennetään sekä sosiaalitukia että vuokra-asuntotuotantoa.
– Sekä kysynnästä että tarjonnasta aiotaan tällä hetkellä säästää, Vaattovaara sanoo.
Timo Kauppisen mukaan leikkaukset lisäävät pieni- ja suurituloisten segregaatiota eli eriytymistä entisestään, koska pienituloiset joutuvat todennäköisesti etsimään tulotasoonsa sopivaa asuntoa jo valmiiksi pienituloiselta asuinalueelta.
Tuet valuvat sijoittajille
Vaattovaaran mukaan Suomen asuntomarkkinoille on muodostumassa tilanne, jossa henkilön omaa omistamista ei tueta, mutta toisten omistamiseen tukea suunnataan välillisesti tukemalla vuokralaisia.
– Kyllä tässä ollaan koko asuntomarkkinoiden näkökulmasta aika villissä hetkessä. Uskaltaisi sanoa, että segregaation ja pienituloisimman näkökulmasta asuntomarkkinat kokonaisuudessaan ovat rikki.
Asiaan liittyy myös laajempi ilmiö eli kysymys siitä, kenelle nykyiset, noin kahden miljardin asumistukikustannukset valuvat.
Vaattovaara teki yhdessä väestöasiantuntija Pekka Vuoren kanssa tutkimuksen asuntomarkkinoiden kehityksestä. Tutkimuksen mukaan asuntokannan keskikoko on pienentynyt viimeisen seitsemän vuoden aikana. Pienetkin asunnot ovat kutistuneet entisestään.
– Samanaikaisesti omistusasuminen on vähentynyt, ja kaikki pienimmät asunnot ovat menneet sijoitusasunnoiksi, Vaattovaara sanoo.
Äärimmäinen esimerkki löytyi Tampereelta, jossa tutkimuksen mukaan lähes 9 000 uudesta yksiöstä vain reilu 300 oli mennyt omistajilleen asuttavaksi. Valtaosa, noin 7 000 yksiötä oli mennyt sijoittajille.
Kuuntele koko keskustelu:
