Helteet ja kuivuus vaikeuttavat lehmuksen kykyä torjua kirvoja. Siksi ilmastokriisi voi näkyä kaupungeissa myös entistä tahmeampina katuina.
Lehmus on paras puulaji kaupunkiympäristöön, vaikka puusta tippuva tahmea neste vaikeuttaa kaupunkilaisten arkea.
Lehmuskirvojen eritteestä eli mesikasteesta tulee valituksia joka vuosi, kertoo Lahden kaupungin kaupunkiympäristön aluevastaava Markku Saari.
Sokeripitoinen ja tahmea neste valtaa ravintoloiden terassipöydät, pyörien satulat ja skuuttien kahvat, autot ja puistojen penkit.
– Toiveita tulee, että vaihdettaisiin lehmus toiseen puulajiin. Se on aika mahdoton yhtälö.
Lehmuksessa on Saaren mukaan oikeastaan vain kaksi haittapuolta. Ensimmäinen on lehmuskirvojen aiheuttama haitta ihmisille ja toinen se, että runkoversojen poistaminen lehmuksista työllistää vuosittain.
Hyvät puolet ovat merkittäviä, eikä parempaa lajia kaupunkiolosuhteisiin ole ainakaan vielä löydetty.
– Mikään muu puulaji ei kestäisi jatkuvaa infran kaivamista, juurten katkomista, huonoja kasvualustoja, auraus- ja kolarikolhuja, ynnä muuta. Lehmus on ylivertaisen kestävä puulajina kaupunkiympäristössä, Saari kertoo.
Lahden kaupunki lisää puistolehmuksen rinnalle myös sellaisia lehmuslajeja, joissa lehtien kovempi pintarakenne ehkäisee kirvojen viihtymistä, Saari kertoo.
Puistolehmus on metsälehmuksen ja isolehtilehmuksen risteymä ja kaikkein alttein lehmuskirvoille.
Ilmastokriisi pidentää tahmeaa kautta
Mesikasteen huippukausi on nyt käsillä. Se on alkanut tänä vuonna hieman tavanomaista aikaisemmin, Saari arvioi.
Syynä tähän ovat kevään voimakas kuivuus ja kuuma kesä. Eritys kestää voimakkaana tavallisesti muutaman viikon, mutta helteet pidentävät jaksoa.
Tavallisesti kasvit pystyvät käyttämään erilaisia puolustusmekanismeja tuholaisia vastaan. Kasvi voi esimerkiksi erittää nestekiertoonsa yhdisteteitä, jotka tekevät siitä pahanmakuisen. Kuivuus häiritsee näitä elintoimintoja, Saari sanoo.
– Jos on kuivaa, nestevirtaukset heikkenevät, kasvu hidastuu ja kasvi on alttiimpi myös kaikenlaisille tuholaisille.
Lehmusten kohdalla tämä tarkoittaa suurempaa määrää lehmuskirvojen erittämää mesikastetta. Samalla pidentyneet kasvukaudet mahdollistavat aiempaa useamman sukupolven syntymisen yhden kesän aikana.
Lahtelaisen Satu Vänskän mielestä tahma on pieni paha puiden tärkeyden rinnalla:
Aiemmin talvi tappoi tuholaiset
Vaikka lehmuskirvoista ei ole lehmuksille itselleen haittaa, ilmastokriisi tuo mukanaan muita haasteita puustolle ja kasveille.
– Rajojen takana on odottelemassa huomattava määrä kasvitauteja ja tuholaisia, jotka pidentyneen kasvukauden myötä pystyvät elämään ja lisääntymään täällä, Saari sanoo viitaten erityisesti Suomen eteläisiin rajoihin.
Samalla lyhyempi ja leudompi talvi mahdollistaa tuholaisten selviytymisen talven yli.
– Vanhassa maailmassa talvi ikään kuin desinfioi. Ne eivät olleet elinkelpoisia kuin sen yhden kesän, Saari sanoo.
