Mitä yhteistä on ranskalaisilla omakotitaloilla, Romanian sähköntuotannolla ja Saksan talouskasvulla?
Kaikki ovat joutuneet koetukselle Euroopan poikkeuksellisen kovan kuivuusjakson takia. Heinäkuun lopulla kuivuus koetteli puolta EU:n ja Britannian pinta-alasta.
Kuivuusjakso ei ole kaikkien aikojen laajin. Vuonna 2018 kuivuudesta kärsi 54 prosenttia ja vuonna 2022 noin 60 prosenttia EU:n ja Britannian alueesta.
Pelkkä pinta-ala ei kuitenkaan kerro tilanteen vakavuudesta. Kuluvan kesän kuivuuskausi on poikkeuksellisen ankara, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Heikki Tuomenvirta.
Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen mukaan tilanne on erityisen vakava Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä osissa Itä-Eurooppaa, Balkania ja Italiaa.
Kartta näyttää, missä Eurooppa on kuivimmillaan:
Kuivuuden vaikutukset ovat näkyneet muun muassa ruoan- ja energiantuotannossa, teollisuudessa ja ekosysteemeissä.
Maatalous kärsii satovahingoista
Etelä-Euroopassa tuotetaan paljon ruokaa koko Euroopalle. Kuivuus vähentää viljojen, maissin ja muiden viljelykasvien satoa.
Tämän vuoden kuivuuden maataloudelle aiheuttamien vahinkojen laajuus ei ole vielä tiedossa, sillä esimerkiksi rehun, viinin ja oliivien tuotanto jatkuu syksyyn.
– Näillä alueilla tulee olemaan isoja haasteita veden riittävyyden kanssa, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela.
Espanjassa maatalouden vedenkäyttöä joudutaan jo rajoittamaan kuivuuskausina, koska vettä tarvitaan ihmisille ja teollisuudelle.
Vanhat talot voivat vaurioitua
Yksi kuivuuden vaikutus ovat rakennusvauriot. Kun maaperä kuivuu, erityisesti savimaat ja turvemaat painuvat kasaan. Vahingot voivat ilmetä vasta kuukausia myöhemmin. Kun maaperä kostuu syksyllä sateiden jälkeen, se taas nousee jälleen epätasaisesti.
– Myös talot painuvat. Painuminen on harvoin tasaista, jolloin tulee rakennevaurioita. Seiniin ja lattioihin tulee halkeamia tai ovet eivät mene kiinni, Tuomenvirta kuvaa.
Ranskassa noin 10 miljoonaa eli noin puolet maan omakotitaloista sijaitsee mahdollisella riskialueella, Tuomenvirta sanoo. Ilmiötä esiintyy Suomessakin, mutta pienemmässä mittakaavassa.
– Vanhojen rakennusten perustuksia ei ole suunniteltu tällaisiin muutoksiin. Kuivuuden aiheuttamien rakennevaurioiden laajuutta Euroopassa ei tunneta, mutta ne voivat olla useiden satojen miljoonien eurojen luokkaa, Tuomenvirta sanoo.
Sisävesikuljetukset uhattuina
Euroopan suuret joet, kuten Rein ja Tonava, ovat niin matalalla, että jokialuksiin mahtuu huomattavasti vähemmän lastia kuin normaalisti.
Saksassa sisävesikuljetusten ongelmat uhkaavat hidastaa maan orastavaa talouden elpymistä. Rein on Saksan tärkein sisävesiliikenteen väylä. Sitä käytetään erittäin paljon esimerkiksi hiilen, kemikaalien ja öljyn kuljetukseen.
Sisävesikuljetukset ovat vain osa kaikista Euroopan kuljetuksista, mutta ne keskittyvät tietyille alueille, missä ne ovat tärkeitä. Tonava ja Rein kulkevat merkittävien teollisuusalueiden läpi.
Energiantuotanto vaikeutuu
Kuivuus vaikuttaa suoraan myös energiantuotantoon. Vesivoiman tuotanto alenee, kun jokien virtaamat pienenevät, sanoo Tuomenvirta.
Ydinvoimaloilla taas on ollut ongelmia jäähdytysveden kanssa. Tonavan varrella Romaniassa sijaitseva Cernavodăn ydinvoimala jouduttiin elokuussa sulkemaan kokonaan, koska jäähdytysvettä ei ollut tarpeeksi.
Unkarissa Paksin ydinvoimala joutui sulkemaan yhden reaktoreistaan heinäkuun lopulla. Myös aiemmissa kuivuusjaksoissa ydinvoimaloiden toimintaa on jouduttu rajoittamaan tai ajamaan alas.
– Toisaalta aurinkovoiman tuotanto hyötyy tilanteesta, sillä korkeapainesää vähentää pilvisyyttä. Tuulivoima taas kärsii heikoista tuulista, Tuomenvirta sanoo.
Maailman vesikierto muuttuu
Euroopan tilanteen perusteella ei voi sanoa, että koko maailma kuivuisi. Ilmaston lämmetessä veden kiertoliike nimittäin tehostuu.
– Lämpimämpi ilmakehä sisältää enemmän vesihöyryä. Se voi lisätä haihduntaa ja kuivattaa maaperää, mutta samalla sateita voi tulla voimakkaampina, Tuomenvirta sanoo.
Siksi maailmassa voi olla yhtä aikaa kuivuudesta kärsiviä alueita ja ennätyksellisiä tulvia. Euroopassa sademäärät jakautuvat tulevaisuudessa yhä epätasaisemmin.
Tuomenvirran mukaan Euroopassa haihdunnan lisääntyminen on tähän mennessä pahentanut kuivuusjaksoja enemmän kuin sateiden väheneminen.
– Keski-Euroopassa sekä kuivuus että rankkasateet lisääntyvät. Kun sataa, sataa voimakkaasti, hän sanoo.
Myös Pohjois-Euroopassa sademäärien ennakoidaan lisääntyvän, Etelä-Euroopassa taas vähenevän.
– Etelä-Euroopassa lämpötilat kohoavat, haihdunta kasvaa ja sademäärä vähenee. Kuivuus tulee pahenemaan, tutkija Reija Ruuhela sanoo.
Ruuhelan mukaan nykysuuntaa ei pystytä enää kääntämään, ja muutoksiin on sopeuduttava. Ilmastopolitiikalla voidaan kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka pahaksi tilanne menee.
– Jos vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, kaikkein pahimmat vaikutukset voidaan vielä ehkäistä.
