Helsingin vihreiden 50-vuotisjuhlaa vietetään rosoisessa kaupunkimiljöössä Pasilan veturitalleilla.
On toukokuun alku. Tunnettu vihreä runoilija Anni Sinnemäki lukee lavalla nuoruutensa runoja.
Yleisössä näkyy Marimekon Jokapoika-paitoja ja kuviollisia mekkoja.
Puolueen pitkäaikainen kansanedustaja, nyt jo muissa tehtävissä vaikuttava Tuija Brax saa maapallopokaalin tunnustukseksi pitkästä työstään vihreiden hyväksi.
Brax on hämillään. Kiitospuheessaan hän sanoo nuorena vihreänä vannoneensa, että sinä päivänä, kun puolue jakaa pokaaleja ja viirejä, hän lähtee.
Nyt on se hetki: Helsingin vihreät jakaa pokaaleja, ja Brax on jättänyt politiikan.
Helsingin vihreät on tanakan keski-ikäinen.
Pienestä vallankäyttäjästä isoksi
Viisikymmentävuotias Helsingin vihreät on muovannut pääkaupunkia isosti. Parin valtuutetun ryhmästä on kasvanut merkittävä vallankäyttäjä.
Varsinkin viime vuosina vihreän ideologian mukainen rakentaminen on kiihtynyt. Ratikkaraiteita ja pyöräbaanoja vedetään joka paikkaan. Uusi, autoton Kruunusillat on juuri avattu.
Vihreä valta on alkanut myös rakoilla. Pitkään vihreät oli kaupungin toiseksi suurin puolue. Reilun vuoden takaisissa vaaleissa se tippui kolmannelle sijalle.
Soraääniä on alkanut kuulua myös muiden puolueiden suusta. Viimeksi kokoomuksen riveistä ärähdettiin, kun Laajasalon Stansvikin metsään ei saanutkaan rakentaa, ei edes kuutta taloa.
Vihreä apulaispormestari Shawn Huff polkee tapaamiseen Helsingin Kruunusilloille kaupunkipyörällä rinta paljaana, paita hulmuten.
Reppua koristaa sateenkaarilippu. Huff vakuuttaa, että vihreiden viestintätiimi ei ole pukenut häntä.
Huff on kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari, vanhempainvapaalla olevan Reetta Vanhasen sijainen. Hän saa kertoa oman näkemyksensä vihreiden tilasta, mutta kuullaan ensin kilpailevia puolueita.
Kysyimme tätä juttua varten kaikilta puolueilta Helsingin kaupunginvaltuustossa, onko pääkaupungin politiikka jo liiankin vihreää.
Esimerkkejä vihertävästä politiikasta ei tarvitse kauaa miettiä.
Saimme vastaukset kahdelta isoimmalta puolueelta, eli kokoomukselta ja SDP:ltä, sekä parilta pienemmältä.
Kysymys oli vaikea. Vastanneet muistuttivat, että vihreät ei ole yksin saanut mitään aikaan.
RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Nora Grotenfelt sanoo, että juuri ympäristöasioissa vihreät on kirittänyt muita.
– He ovat vaikuttaneet siihen, että ympäristöasiat ovat nykyään olennainen osa kaikkea kaupunkipolitiikkaa.
Näin SDP ja kokoomus vastasivat
Isoista puolueista SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Elisa Gebhard puhuu selkeimmin vihreiden tilanteesta.
Hän uskoo, että vihreät kipuilee kaupungin kasvun ja luontoarvojen säilyttämisen välillä.
– Näen, että vihreissä ollaan jopa jakautuneita siinä, mitä vihreys nyt on.
Gebhard huomauttaa, että on helppoa sanoa, että kaupungin kasvu on hyvä asia.
– Kun yksittäisiä kaavoja tulee päätöksentekoon, silloin joku aina vastustaa lähiluonnon vuoksi.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matias Pajula asettelee sanansa varoen.
Hän ei lähde pohtimaan Helsingin politiikan vihreyttä eikä kritisoi vihreitä. Hän puhuu useampaan kertaan siitä, kuinka kaikki puolueet ovat sitoutuneita kaupungin strategiaan.
– Kokoomus ei olisi hyväksynyt Kaivokatua yksin, mutta olemme sitoutuneet kaupungin strategiaan.
Nyt kokoomus haluaa, että vastavuoroisesti vihreät hyväksyy Helsingin keskustan alittavan huoltotunnelin nykyistä laajemman käyttöönoton.
– Minulla on täysi luotto siihen, että myös vihreät ovat sitoutuneet strategiaan.
Pienet puolueet suorapuheisempia
Pienempien puolueiden puheenjohtajat puhuvat suoremmin.
Liike nytin Harry Harkimon mielestä välillä tuntuu, että vihreät haluaa tehdä yksityisautoiluista Helsingin keskustassa niin vaikeaa, että se loppuu omaan mahdottomuuteensa.
Kristillisdemokraattien Eija-Riitta Korhola-Dunderfelt sanoo vieläkin suoremmin: Helsingin politiikka todella on liian vihreää.
– Vihreät eivät ole tarpeeksi ympäristön asialla, vaan he edustavat kaavamaista ja mustavalkoista ympäristöajattelua, Korhola-Dunderfelt lataa.
Professorilta yllättävä kysymys: Missä vihreys on?
Samoilla linjoilla on Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Vaattovaara innostuu kysymyksestä valtavasti. Hän on seurannut Helsingin vihreitä ja kaupungin rakentamista 30 vuotta.
– Pitäisi ennemminkin kysyä, missä se vihreys on.
Vaattovaaran mielestä vihreät on omaksunut yhden keinon tehdä ympäristöystävällistä kaupunkia ja sitä toistetaan joka paikassa.
Alkuaikojen moniäänisyys ja liberalismi ovat tiessään. Helsinki rakentaa kaupunkia Vaattovaaran mukaan nyt niin, että lopputulos näyttää kuunpinnalta.
– Ensin viedään kaikki maan muodot ja vihreys pois, rakennetaan isoja massiivisia kerrostaloja. Jos myöhemmin muistetaan, tuodaan paikalle puu jossain kassissa.
Professori sanoo, että puolue on kadottanut Helsingissä itsensä. Hän toivoo, että sille tulisi viidenkympin kriisi.
– Ihanteista ei pidä luopua, mutta he voisivat arvioida, mitä pitää korjata.
Vaattovaara ikävöi aikaa, jolloin vihreät painotti jokaisen puun kaatamisen yhteydessä, että pitäisi laittaa surunauha ja pysähtyä puun äärelle ja surra.
– Nyt vedetään kaikki nurin ja kuvitellaan, että ollaan tehokkaita, hän kärjistää.
Shawn Huff ei niele Vaattovaaran kritiikkiä siitä, että vihreät eivät olisi enää vihreitä.
Hänen mielestään vihreät on aina yhdistänyt kaupunkilaisuuden ja luonnon. Metsät on pidetty mukana.
– Emme rakenna Helsinkiä vain vihreille, vaan kaikille helsinkiläisille.
Myöskään väite siitä, että vihreät tekee Helsingistä autottoman, ei Huffin mukaan pidä paikkaansa.
– Tämäkin Kruunusilta helpottaa autoilua jossain muualla. Kun edistetään muita liikkumismuotoja, se jättää enemmän tilaa autoille.
Huff toteaa, että muutaman valtuutetun kapinaryhmästä on tullut isompi visionäärien liike. Vihreys näkyy juuri kaupungin rakentamisessa.
– Olemme pystyneet pitämään visionäärin roolin. Meillä on visio, ja se ehkä erottaa meidät muista.
Emopuolue lahjoitti puita Etiopiaan
Helsingin vihreiden juhlassa Pasilan veturitalleilla on vuorossa arvostetun vihreän ajattelijan, Osmo Soininvaaran puhe.
Hän saa Braxin tapaan kultaisen maapallon.
Soininvaara sanoo kokevansa, että on saanut enemmän aikaan kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan – ja että se kannattaa pitää mielessä. Hän on sitä mieltä, että valta on siirtymässä kaupungeille.
Kyselen vihreiltä, onko kaikki jo saavutettu.
Ei vielä, juhlavieraat sanovat – parkkipaikkanormit pitäisi saada kaupungeista pois.
Katseet kääntyvät taas lavalle. Emopuolue antaa lahjansa Helsingin vihreille.
Lahja ei ole maapallo, vaan puita Etiopiaan Afrikkaan.
