Professori Tarja Saaresranta kannustaa etsimään tutkittua tietoa uniongelmiin. Varsinais-Suomen hyvinvointialue aloittaa aikuisten unikoulun ensimmäisenä Suomessa.
Netissä jaettavat kummalliset ohjeet univaikeuksien selättämiseksi hämmentävät professori Tarja Saaresrantaa. Hän työskentelee Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) uni- ja hengityskeskuksen koordinoivana johtajana.
Tietynvärisen pyjaman laittaminen huonosti nukkuvan lapsen päälle ei ole oikea ratkaisu.
– Olen lukenut myös tietynväristen tapettien merkityksestä makuuhuoneessa, jossa lapsi nukkuu. Siitähän tulee myös lisää kustannuksia, kun terapeutille mennään kyselemään vastaavia asioita, kertoo Saaresranta.
Hän neuvoo etsimään tietoa esimerkiksi TYKSin uni- ja hengityskeskuksen sivuilta. Tarjolla on myös videoita ja linkkejä.
Uniapnea ei laserilla parane
Tammikuussa professori Tarja Saaresranta oli mukana viiden asiantuntijan yhteisessä kannanotossa, jossa painotettiin, ettei laserhoito paranna uniapneaa.
Asiantuntijat olivat huomanneet, että kyseistä hoitomuotoa on mainostettu yksityisellä puolella.
– Hoitomuodossa ylähengitysteiden kudoksia pyritään tiivistämään laserin avulla. Uniapnean hoitoon se ei auta. Tämä on mainittu myös uniapnean Käypä hoito -suosituksessa, kertoo Saaresranta.
Liiallista kuorsausta laserhoito voi vähentää jonkin verran. Lisäksi kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy aina riskejä.
– Uniapnea- ja kuorsauspotilaalle pitää tehdä vähintään yöpolygrafia eli suppea unitutkimus. Se selvittää unihäiriön vaikeuden ja laadun. Uniapnea ei ole tavallisin väsymyksen syy. Stressi, masennus, huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes ja kilpirauhasen vajaatoiminta ovat tavallisimpia syitä unihäiriöihin, kertoo Saaresranta.
Asiantuntijoiden tietoon on tullut tapauksia, joissa asiakas ohjataan alan erikoislääkärin arvioitavaksi vain, jos kyseessä on uusi oire.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien kliininen opettaja Jaakko Piitulainen on yksi kannanoton kirjoittajista.
Hän kertoo Ylelle sähköpostitse, että kymmenen vuotta sitten pehmeän suulaen lämpökäsittelyhoito oli yleisesti käytössä kuorsauksen hoitomuotona Suomessakin.
– Sekä kansainvälisesti että Suomessa tutkittiin, voisiko hoito olla tehokas myös uniapnean hoitomuotona. Useassa tutkimuksessa todettiin, että uniapnean hoidossa tehoa ei ole, ja kuorsauksen hoidossa vain harva hoidetuista hyötyi, yleensä väliaikaisesti, kertoo Piitulainen.
Unitutkimuksiin jonotetaan, etäkoulu avuksi
Tällä hetkellä univaikeuksista kärsivä joutuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha) odottamaan erikoislääkärille pääsyä noin kolmen kuukauden ajan.
Hoitajalle voi päästä nopeammin, ja ammattikuljettajille pystytään järjestämään peruutusaikoja.
Uniongelmien laajuudesta kertoo se, että pelkästään Varhan alueella on yli 20 000 uniapnean hoitoon tarvittavan CPAP-laitteen käyttäjää. Muutama tuhat asiakasta käyttää uniapneakiskoa.
Käypä hoito -sivuston mukaan Suomessa noin kolmannes aikuisväestöstä kärsii ajoittain unettomuudesta.
Uniapneaa kutsutaan jo kansantaudiksi, sillä jo vuonna 2021 lieviä oireita oli noin 1,5 miljoonalla suomalaisella.
Varha on käynnistämässä ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa aikuisten unikoulua etäpalveluna. Hanke on osa Euroopan unionin rahoittamaa hanketta.
Siinä koulutetaan 90 uutta unihoitajaa.
– Millä tahansa Varhan paikkakunnalla asuvat asiakkaat saavat kotitehtäviä, ja unihoitaja arvioi hoidon tarvetta niiden avulla, kertoo professori Saaresranta.
